Keskiviikkona 17.4. saimme kuunnella Studia generalia luennon tekoälystä. Luennoitsijaksi saimme väitöskirjatutkija Siiri Raution Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta. Hänen tutkimuskohteitaan ovat inversio-ongelmat, lääketieteellinen kuvantaminen ja tekoäly.
Siiri Rautio, Helsingin yliopisto
Siiri kertoi tekoälyn toiminnan taustalla olevasta koneoppimisesta, joka taas perustuu neuroverkkoihin. Mitä vaikeampi asia tekoälylle pitää opettaa, sitä monikerroksisempia neuroverkot ovat.
Koneoppimisalgoritmi on tietokoneohjelma, joka oppii yrityksen ja erehdyksen kautta ratkaisemaan tietyn ongelman, esimerkiksi kohinan poiston kuvasta, syöpäkasvaimien tunnistaminen tai runon kirjoittaminen. Koneoppimisalgoritmille näytetään tuhansia esimerkkejä tehtävästä, joka sen halutaan oppivan suorittaa. Tämän jälkeen algoritmi yrittää itse suorittaa tehtävän sekä testaa osaamistaan uusilla esimerkeillä. Suoritusta mitataan tappiofunktiolla, joka halutaan saada mahdollisimman pieneksi.
Siiri mallinsi meille koneoppimista näyttämällä miten tekoälyllä voidaan generoida uusia Pokémon-nimiä. Opetusdatana hän käytti 799 tunnettua Pokémon-nimeä, jotka koodattiin vektoreiksi. Ne opetettiin tekoälylle käyttämällä 100 kierrosta takaisinkytkettyä neuroverkkoa. ChatGPT toimii vastaavalla periaatteella, opetettavat datat vaan ovat huomattavan paljon suurempia. Varsinaisen älykkyyden sijaan suuret kielimallit osaavat vain muodostaa todennäköisiä merkkijonoja, jotka vaikuttavat uskottavilta, niin kuin esimerkiksi nämä generoidut Pokémon-nimet.
Nämä nimet ja kuvat on tehty ChatGPT:llä puolitoista vuotta sitten, kun ensimmäinen suuri kielimalli julkaistiin. Kuvista ja niiden laadusta huomaa, miten paljon tekoäly on tässä lyhyessä ajassa kehittynyt.
Luentonsa lopuksi Siiri vielä kiteytti tekoälyn hyötyjä ja haittoja. Tekoälyä voi hyödyntää ideoiden keksimiseen ja niiden dialogiseen pallotteluun. Myös kielien kääntämisessä tekoäly on kätevä apulainen, ylipäätään sillä saadaan tehokkuutta työskentelyyn mm. byrokratian automatisoinnin myötä. Ongelmana on mm. se, että tekoäly voi tuottaa uskottavasti ihan mitä vaan ja siltä puuttuu aivan uusin tieto. Tekoälyn käyttöön liittyy tekijänoikeuksiin liittyvää problematiikkaa ja sitä käytetään myös rikollisiin tarkoituksiin. Myös opiskelijoiden kaikilla kouluasteilla tulisi käyttää tekoälyä opintojen tukena oikealla tavalla eikä käyttää sitä plagiointitarkoituksessa. Yleisöltä tuli myös hyviä kysymyksiä. Pohdittiin mm. voiko tekoälyn älykkyys joskus ylittää ihmisen älykkyyden ja luovuuden? Siiri ei kuitenkaan pitänyt sellaista uhkakuvaa mahdollisena. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja nähtäväksemme jää millä tavoin se tulevaisuudessa mm. helpottaa arkeamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti