torstai 25. huhtikuuta 2024

Studia generalia luento tekoälystä

 Keskiviikkona 17.4. saimme kuunnella Studia generalia luennon tekoälystä. Luennoitsijaksi saimme väitöskirjatutkija Siiri Raution Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta. Hänen tutkimuskohteitaan ovat inversio-ongelmat, lääketieteellinen kuvantaminen ja tekoäly.

Siiri Rautio, Helsingin yliopisto

Siiri kertoi tekoälyn toiminnan taustalla olevasta koneoppimisesta, joka taas perustuu neuroverkkoihin. Mitä vaikeampi asia tekoälylle pitää opettaa, sitä monikerroksisempia neuroverkot ovat. 
Koneoppimisalgoritmi on tietokoneohjelma, joka oppii yrityksen ja erehdyksen kautta ratkaisemaan tietyn ongelman, esimerkiksi kohinan poiston kuvasta, syöpäkasvaimien tunnistaminen tai runon kirjoittaminen. Koneoppimisalgoritmille näytetään tuhansia esimerkkejä tehtävästä, joka sen halutaan oppivan suorittaa. Tämän jälkeen algoritmi yrittää itse suorittaa tehtävän sekä testaa osaamistaan uusilla esimerkeillä. Suoritusta mitataan tappiofunktiolla, joka halutaan saada mahdollisimman pieneksi.



Siiri mallinsi meille koneoppimista näyttämällä miten tekoälyllä voidaan generoida uusia Pokémon-nimiä. Opetusdatana hän käytti 799 tunnettua Pokémon-nimeä, jotka koodattiin vektoreiksi. Ne opetettiin tekoälylle käyttämällä 100 kierrosta takaisinkytkettyä neuroverkkoa. ChatGPT toimii vastaavalla periaatteella, opetettavat datat vaan ovat huomattavan paljon suurempia. Varsinaisen älykkyyden sijaan suuret kielimallit osaavat vain muodostaa todennäköisiä merkkijonoja, jotka vaikuttavat uskottavilta, niin kuin esimerkiksi nämä generoidut Pokémon-nimet.




Nämä nimet ja kuvat on tehty ChatGPT:llä puolitoista vuotta sitten, kun ensimmäinen suuri kielimalli julkaistiin. Kuvista ja niiden laadusta huomaa, miten paljon tekoäly on tässä lyhyessä ajassa kehittynyt.

Luentonsa lopuksi Siiri vielä kiteytti tekoälyn hyötyjä ja haittoja. Tekoälyä voi hyödyntää ideoiden keksimiseen ja niiden dialogiseen pallotteluun. Myös kielien kääntämisessä tekoäly on kätevä apulainen, ylipäätään sillä saadaan tehokkuutta työskentelyyn mm. byrokratian automatisoinnin myötä. Ongelmana on mm. se, että tekoäly voi tuottaa uskottavasti ihan mitä vaan ja siltä puuttuu aivan uusin tieto. Tekoälyn käyttöön liittyy tekijänoikeuksiin liittyvää problematiikkaa ja sitä käytetään myös rikollisiin tarkoituksiin. Myös opiskelijoiden kaikilla kouluasteilla tulisi käyttää tekoälyä opintojen tukena oikealla tavalla eikä käyttää sitä plagiointitarkoituksessa. Yleisöltä tuli myös hyviä kysymyksiä. Pohdittiin mm. voiko tekoälyn älykkyys joskus ylittää ihmisen älykkyyden ja luovuuden? Siiri ei kuitenkaan pitänyt sellaista uhkakuvaa mahdollisena. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja nähtäväksemme jää millä tavoin se tulevaisuudessa mm. helpottaa arkeamme.




tiistai 23. huhtikuuta 2024

Kakkosten työelämäpäivä 16.4.

 Kaikille KSL:n toisen vuoden opiskelijoille järjestettiin työelämäaiheinen teemapäivä tiistaina 16.4.

Päivä aloitettiin paneeliskeskustelulla, johon oli kutsuttu Keliberiltä henkilöstökehittämisen asiantuntija Pia Pitkänen, Kaustisen seutukunnan työllisyyskoordinaattori Laura Korhonen, Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkö Sanna-Mari Levijoki ja Soiten rekrytointivastaava Pasi Hautala. Keskustelun moderaattorina toimi abiturientti Vertti Hyyppä.


Panelistien esittäytymisen jälkeen pureuduttiin paneelin aiheeseen eli miksi oikea asenne on niin tärkeä ja millaisia asennetaidoilla työelämässä tarvitaan. Panelistien vastauksissa tuli esille, että esimerkiksi työhaastattelutilanteessa molemminpuolinen avoimuus ja aitous on tärkeää. Kannattaa olla oma itsensä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Myös työnantajan kannattaa reilusti kertoa, mitä kaikkea kyseinen työtehtävä edellyttää. Niin sanotusti "hyvä ruokkii hyvää" eli pienetkin työtehtävät kannattaa ottaa vastaa ja tehdä ne hyvin. On hyvä tuntea itsensä ja osata sanoittaa omaa osaamistaan. Asioista kannattaa ottaa rohkeasti selvää ja uusia haasteita ei pidä pelätä. Avautuviin tilaisuuksiin pitää osata tarttua.

Seuraavaksi panelisteilta kysyttiin onko eri sukupolvien vuorovaikutustavoissa erovaisuuksia. Sopeutuuko ns. somesukupolvi työskentelemään vanhempien sukupolven kanssa? Panelistit totesivat, että tulevaisuudessa vuorovaikutustaidot korostuvat entisestään ja ne taidot kehittyvät vain harjoittelemalla. Esimerkki vuorovaikutustilanteesta on palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen. Siihen panelistit antoivat ohjeen, että virheitä ei kannata korostaa vaan parempi on pohtia miten asiassa päästään eteenpäin ja perustella työntekijälle se, miksi palautetta annetaan. Meille kaikille tulee joskus tilanteita, että joudumme ns. epämukavuusalueelle eli koemme epävarmuutta omasta osaamisesta ja jännitämme tulevaa tehtävää tai esiintymistä. Panelistit kannustivat nuoria haastamaan itseään ja kohtaamaan näitä epävarmuuden hetkiä, sillä ne nimenomaan kehittävät. Töissä ei myöskään aina ole kivaa vaan usein hoidetaan ihan rutiinityötehtäviä. Toisaalta työssä myös joudutaan yhä enemmän ratkaisemaan ongelmia, mikä vaatii vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja.

Eri sukupolvet työelämässä nähdään rikkautena. Uusi sukupolvi osaa kyseenalaistaa käytäntöjä ja sukupolvien kanssakäyminen voi myös saada aikaan ristiriitatilanteita, mutta oikein hoidettuna näiden tilanteiden kautta työkulttuuria ja käytänteitä pystytään kehittämään.


Panelisteja pyydettiin lopuksi kuvittelemaan miltä työelämä näyttää 10 vuoden kuluttua ja mitä terveisiä he nuorille haluavat kertoa. Keskustelijoiden mielestä esihenkilöiden rooli tulee muuttumaan ja työntekijät määrittävät enemmän tavoitteita ja osallistuvat työn kehittämiseen. Työtä voi tehdä useammassa paikassa ja muutos on pysyvä normi, johon kannattaa suhtautua positiivisesti. Edelleen ihmisillä tulee olemaan useita työuria, tulee uusia teknologioita ja ammatteja syntyy, kiinnostutaan uusista asioista ja opiskellaan niitä myös työn ohessa. Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä luovat uusia työpaikkoja, myös yrittäjyys on hyvä vaihtoehto. Robotiikasta ja tekoälystä huolimatta ihmisellä säilyy arvokas paikka ja tehtävä organisaatioissa. Omaan terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen tulee jäädä aikaa, jotta sekä työelämässä että vapaa-ajallaan jaksaa olla luova ja virkeä.

Paneelin jälkeen opiskelijat osallistuivat kolmeen erilaiseen työpajaan erilaisista työelämään liittyvistä teemoista. Työpajojen aiheina olivat sosiaaliset vuorovaikutustaidot, kansainvälisyys, megatrendit, viestintä niin yksilön kuin yrityksen näkökulmasta, työelämätaidot sekä tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen.

Esko Tynkkynen Kokkolan kaupunginteatterilta oli kertomassa sosiaalisista vuorovaikutustaidoista, mm. miten rakentava vuorovaikutus ja väittely eroavat toisistaan.

Halpa-Hallin viestintäpäällikkö Mari Emmes kertoi työelämätaidoista.

Entiset ammattiurheilijat jääkiekkoilija Valtteri Hotakainen 
(edessä) ja jalkapalloilija Patrick Byskata olivat puhumassa urheiluakatemian opiskelijoille ravinnon ja levon tärkeydestä, mutta myös urheilun ja opiskelun yhteensovittamisesta, oman arjen hallinnasta ja aikatauluttamisesta.

Projektipäällikkö Sari Yli-Hukka KOSEK Oy:ltä keskustelutti opiskelijoita Sitran linjaamista megatrendeistä. Ryhmissä pohdittiin esim. mikä megatrendi näkyy jo ja mikä luetelluista megatrendeistä yllättää. 

Keskustellessa huomattiin kuinka useat megatrendit kytkeytyvät toisiinsa, kuten esimerkiksi demokratioiden määrä maapallolla on vähenemässä ja siihen liittyy mm. taloudellisen perustan rakoileminen ja hyvinvoinnin haasteiden kasvaminen sekä poliittisten ja uskonnollisten ideologioiden voimistuminen.

Työpajojen tauolla tavattiin opettajainhuoneessa kahvikupposen äärellä ja vaihdettiin ajatuksia. Etualalla vasemmalla Heini Kaustinen Eezy Oy:stä ja oikealla sinisessä asussa viestintäpäällikkö Susanne Starck Kokkolan Energialta. Susannen vieressä englannin opettajamme Veera Harjupatana.

Kansainvälisyystyöpajassa Centria AMK:n liiketalouden kansainvälisten opiskelijoiden johdolla tutustuttiin eri kulttuureihin, niiden eroihin, erilaisiin uskomuksiin ja stereotypioihin Kahoot-tietovisan avulla. Työpajassa myös haastateltiin Nigerialaista Wasilatia, joka on yrittää ja muotisuunnittelija. Hänen töitään esiteltiin ja hän kertoi miten hänestä tuli yrittäjä, mikä sai hänet tulemaan Suomeen opiskelemaan, mistä hän haaveilee ja millaisia suunnitelmia hänellä on. Lopuksi kaksi bangladeshilaista opiskelijaa kertoivat heidän kulttuurilleen tärkeästä kriketistä.












Dreams vierailijana Elina Gustafsson

 Entinen huippunyrkkeilijä Elina Gustafsson esiintyi lukiollamme ma 15.4. Lasten ja nuorten säätiön järjestämän Dreams-ohjelman kautta. Hän tarinoi omasta elämästään aina lapsuudesta tähän päivään, millaisia valintoja hän on joutunut tekemään ja miten hän on löytänyt omat vahvuutensa.


Elina Gustafsson

Elina syntyi, varttui ja kävi koulunsa Porissa. Hän oli villi ja kapinallinen lapsi eikä oikein viihtynyt koulussa. Hän kertoi kuinka tärkeää on, että on aikuisia, jotka auttavat löytämään oman suunnan ja tunnistamaan omat vahvuutensa. Elina koki ahaa-elämyksen, kun kaveri kertoi hänelle nyrkkeilyn harrastamismahdollisuudesta, ja hän 20 -vuotiaana soitti ensimmäiselle valmentajalleen ja pääsi nyrkkeilemään. Ensimmäistä kertaa hän koki vahvasti, että oli löytänyt paikkansa ja että hän haluaa tulla maailman parhaaksi nyrkkeilijäksi. Jo vuoden kuluttua hän osallistui nyrkkeilyn SM-kisoihin ja nappasi Suomen mestaruuden. Voittoja tuli lisää kotimaassa ja ulkomailla, vuonna 2016 hän voitti Kazakstanissa MM pronssimitalin.

Lapsuudesta saakka Elina oli oppinut siihen, että heikkouttaan ei saa näyttää. Hän halusi kehittyä nyrkkeilijänä ja sen takia vaihtoi valmentajaansa useamman kerran. Lisäksi kaikki valmentajat eivät halunneet, että hän olisi julkisesti tuonut ilmi seksuaalisen suuntautumisensa. Hän oli nimittäin nuoresta pitäen tiennyt olevansa lesbo. Elina ratkaisi tämän asian ottamalla käsivarteensa sateenkaaritatuoinnin tekstillä "winner", niinpä hän saattoi pitää asiaa esillä aina, kun hänen käsi nostettiin kehässä ylös voiton merkiksi. 

Olympiamitali häneltä vielä puuttui. Kävi kuitenkin niin, että treenatessa hän loukkasi selkänsä ja sai välilevyn pullistuman. Edessä oli vakava mietinnän paikka uran jatkon suhteen. Elina oli muutenkin uupunut ja hänellä oli tunne ettei tuntenut itseään niin kuin olisi halunnut. Menestyksen taakse voi kuitenkin kätkeytyä surua ja tuskaa, joka ei näy päällepäin, senpä takia meidän tulisi olla kilttejä toisillemme. Epäonnistumiset ovat kasvun paikkoja ja mahdollisuuksia muuttaa elämänsä suuntaa. Elina kysyi itseltään haluaako hän edelleenkin olla maailman paras? Vastaus oli, että ei. Unelmat olivat muuttuneet, hän halusi olla terve ja viettää kaikella tavalla mielekästä elämää. Tämä tärkeä päätös oli hänelle se olympiakulta. Elämä on liian lyhyt käyttää muiden unelmien täyttämiseen, tärkeintä on tietää, mitä itse haluaa. Kukaan ei pärjää yksin, omia tunnetiloja on hyvä pystyä sanoittamaan jollekin ja tarvittaessa pyytää apua.

Nykyään Elina tunnetaan TV-sarjoista, puhujana ja erilaisista projekteista. Yksi hänen projekteistaan on ollut 6150 m korkea vuoren valloitus Nepalissa, mutta sitäkään ei valloiteta yksin vaan yhteistyöllä.

Elinan neuvo lukiolaisille oli: Kulje päättäväisesti omaa polkuasi pitkin. Hyvä tulee moninkertaisena sinulle takaisin. 

Kiitos Elina vaikuttavasta puheenvuorostasi 💗




keskiviikko 17. huhtikuuta 2024

Kirjailija Päivi Lukkarilan vierailu 9.4.2024

 Mikael Agricolan päivänä lukiomme ykköset pääsivät kuulemaan kirjailijan työstä, kun saimme Päivi Lukkarilan vierailulle.

 
Kirjailija Päivi Lukkarila

Päivi Lukkarila on Tampereella asuva kirjailija, joka valmistui ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseon lukiosta (nyk. Kokkolan suomalainen lukio) vuonna 1986.  Lukkarila on julkaissut 19 lasten- ja nuortenkirjaa ja kaksi tietokirjaa. Kirjailijantyön ohella hän työskentelee suomi toisena kielenä -opettajana ja pyörittää omaa Nokkahiiri-kustannusyritystään, Lukkarila on Pirkkalaiskirjailijoiden ja  Suomen lasten- ja nuortenkirjailijoiden jäsen sekä Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varajäsen. Haaveilun, haahuillun ja kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa streetdancea ja huonekalujen entisöimistä ja vierailee mielellään Kokkolassa nuuskimassa tuttuja paikkoja lapsuudesta ja nuoruudesta.

 
Lukkarila esiintyi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille

Lukkarila esitteli kiinnostavasti kirjailijan työn eri puolia, yleisö pääsi arvuuttelemaan muiden muassa suomalaisten esikoiskirjailijoiden mediaani-ikää ja kirjailijoiden tienestejä. Vaikka kirjailijan työhön liittyy monia epävarmuuksia ja haasteita, on siinä myös runsaasti iloa ja hyviä puolia, kuten erilaisten kuvitteellisten maailmojen rakentaminen, painotuoreen kirjan pitäminen käsissä ja työtoveruus kustannustoimittajan kanssa.

 

Lukkarilan inspiraatio kirjaksi kasvaviin tarinoihin voi syntyä halusta perehtyä erilaisiin ilmiöihin ja ymmärtää erilaisia ihmisiä. Toisinaan vielä kirjoittamattomien teosten inspiraatio voi taas syntyä paljon mielikuvituksellisemmalla tavalla, ehkäpä hänen seuraavassa tai jonkun opiskelijamme ensimmäisessä teoksessa on karhuja, rakkaustarina ja maagista realismia Pohjanmaalla.