Syyslukukauden päätös

 Torstaina 21.12. kokoonnuimme yhdessä juhlimaan syyslukukauden päätöstä puurojuhlaan. Ohjelmanumeroita  oli valmisteltu opettajien ja opiskelijoiden toimesta. Yhdessä saimme aikaiseksi iloisen ja jouluisen tuokion. Ohjelmassa oli muun muassa yhteislaulua ja puhelimella vastattava jouluaiheinen tietovisa, jossa nopeus tiedon ohella oli valttia. Mukana oli myös opettajien ja opiskelijoiden tuottamaa jouluaiheista videomateriaalia.

Puurojuhlan vauhdikas juontonelikko:
Joona Lehtimäki, Olivia Pietilä, Alina Mäki-Leppilampi ja Kiia Anttila. 

Yleisö pääsi äänestämään parasta piparkakkutaloa.

Syyslukukauden ajan lukiollamme on ollut ihastuttava vaihto-opiskelija Ludovica Pisano Italiasta. Rehtorimme Markku Anttila yllätti yleisönkin ja piti Ludovicalle puheen italiaksi ja osin myös englanniksi. Muistoksi Suomesta ja Kokkolasta hän sai Muumi-mukin.

Mitä olisikaan puurojuhla ilman oikeaa joulupukkia!

Pukki joutui juontajien tentattavaksi. Häneltä kyseltiin muun muassa, että onko pukki nyt varma ettei poroineen syyllisty ilmatilan väärinkäyttöön. Pukki vakuutteli, että hän poroineen lentää sen verran matalalla, että ei aiheuta vaaraa muille. Ja kiirettä pitää totta kai!

Opettajat esittivät joululaulun Koska meillä on joulu parilla lisäsäkeistöllä höystettynä:

Koska meillä on joulu,

juhla armas lapsien?

Eikä rasita koulu,

 syyt´ on olla iloinen.

Missä oppilaat liikkuu?

Tunnille ei kerenneet.

Wilma punaista vilkkuu-

tontut siitä nuhtelee!

Milloin tästä on koe?

Pitäiskö tää osata?

Läksyt ottaa jo päästä,

kun vaan ei nyt huvita.

Koska meillä on joulu,

juhla armas lapsien?

Eikä rasita koulu,

 syyt´ on olla iloinen.

Kokkolan suomalaisen lukion henkilökunta kiittää syyslukukaudesta, 

toivottaa kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja onnea tulevalle vuodelle 2024 💖

Yhteisöpedagogit työharjoittelussa lukiolla

 

Yhteisöpedagogiharjoittelijamme Theo Puronlahti ja Netta Kolistaja. 

Ohessa heidän kommentteja ja kokemuksia harjoittelujaksosta.

Vietimme lukiolla 4 viikkoa työharjoittelussa. Pääsimme kohtaamaan nuoria siellä, missä he ovat eli koulussa. Me opiskelemme Centria ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi nuorisotyötä kolmatta vuotta. Eli tulevaisuudessa työtämme on kohdata nuoria erilaisissa tilanteissa ja järjestää vapaa-ajan toimintaa. 

 Harjoittelujakson aikana kohtasimme monia nuoria kahvitarjoilun merkeissä ja välituntisin Casinolla. Olemme päässeet myös opiskelijakunnan hallituksen tapahtumiin ja kokouksiin seurailemaan ja auttelemaan. Opiskelijakunnan hallitus on aktiivinen, idearikas ja posiitiivinen. Viikoittain tarjosimme nuorille mahdollisuuden urheiluun koulupäivän jälkeen järjestettävillä liikuntavuoroilla. 

 Valitsimme lukion harjoittelupaikaksi, koska lukiolla ei normaalisti ole nuorisotyötä. Halusimme tutustua, millaista nuorisotyö voisi olla lukiolla ja saimme vapaat kädet suunnitella nuorille erilaista toimintaa. 

 Mielestämme Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijat ovat fiksuja nuoria, joiden kanssa toimiminen on mukavaa. Huomaismme, että kokkolalaiset nuoret ovat vähän hitaasti lämpeneviä ja pidempi harjoittelujakso olisi voinut olla antoisampi. Lukion henkilökunta toivotti meidät hyvin tervetulleeksi ja olivat avuliaita koko harjoittelujakson ajan. 

 Kiitos Kokkolan suomalaisen lukion henkilökunta ja nuoret! :) 

-Theo ja Netta

Harjoittelujakson viimeisellä viikolla Theo ja Netta järjestivät yhdessä opiskelijakunnan ohjaavien opettajien kanssa aamubrunssin opiskelijakunnan hallituksen jäsenille kiitoksena lukuvuoden toiminnasta. Kuvassa etualalla vasemmalla rehtori Markku Anttila sekä Netta ja Theo.

Syksyn ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla

 Tiistaina 5.12. juhlimme Suomen itsenäisyyttä ja syksyn uusia ylioppilaita. Juhlamme alkoi Suomen lipun saapumisella. 

Lippuvartiossa Sanni Puumala, Daniel Fesiuk ja Atte Myllymäki.

Sini Saarikettu (kitara), Minttu Hylkilä (laulu) ja 
musiikin opettajamme Sara Laakkonen (poikkihuilu) esittivät Finlandian.

Juhlapuheen piti Kokkolan kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus.

Seuraavassa lainaus Purontauksen puheesta:

"Itsenäisyyspäivän läheisyys ohjaa kuitenkin pohtimaan arvoja vähän monipuolisemmin. Lakkautettujen veteraanijärjestöjen perinnettä jatkavan Tammenlehvän perinneyhdistyksen verkkosivujen mukaan sotiemme veteraanien perintö on paljon muutakin kuin itsenäinen Suomi. Se on kertomus arvoista: uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta. Nuo arvoja kuvaavat sanat kertovat asenteista ja toimintatavoista, jotka kantoivat siellä pahoissa paikoissa. Ja auttoivat ne yhteiskuntaamme pitkälle sotavuosien jälkeisessä jälleenrakennustyössäkin.

Mitkä olisivat ne sanat, jotka kuvaisivat tämän ylioppilassukupolven tai lukiolaissukupolven arvoja? Onko maailma, elämämme tai ympäröivät haasteemme muuttuneet niin merkittävästi, että nuo arvot olisivat menettäneet merkityksensä? Tokkopa kuitenkaan. Nostan tässä kuitenkin esiin viime vuosien uudenlaiset kriisit, jotka ovat vaikuttaneet elämäntapaamme ja ehkä nostaneet esiin joitain aiemmin vähemmän huomiota saaneita arvoja.

Mutta mitä ovat ne arvot, joiden merkitys korostuu tällaisina aikoina?

Mitkä arvot kantavat, kun perusturvallisuus järkkyy? Tätä joutuu kysymään, kun seuraa monia yhteiskuntamme häiriösignaaleja tai kansainvälisestä ympäristöstä tulevia herätteitä, jotka nostavat huolta ja ahdistusta. Tärkeimmäksi arvoksi nostan turvallisuuden. Toimitaan omassa viiteryhmässämme tavalla, joka lisää turvallisuuden ja pysyvyyden tunnetta. Lisäksi nostaisin esiin vastuullisuuden. Sitä meiltä odottavat niin ihmiset kuin luontokin ympärillämme. Vastuullisuus on kuitenkin arvo, jossa me vanhemmat sukupolvet emme valitettavasti ole onnistuneet. Tuskin edes välttävästi.

Veteraanisukupolven perintönä mainittu tulevaisuudenusko on kuitenkin tärkeä arvo, jota ei pidä unohtaa nytkään. Koko ihmiskunnan mitassa – Suomesta nyt puhumattakaan – ovat elämän mahdollisuudet parantuneet sukupolvesta toiseen. Toki jokainen sukupolvi ikääntyessään esittää huolekkaan kysymyksensä kasvavan sukupolven mahdollisuuksista tyyliin ”Mitähän tuostakin mahtaa tulla”. Mutta aina meistä on jotakin tullut. Eteneminen ei toki ole ollut täysin johdonmukaista. Joskus tuo kehitys on tapahtunut taka-askelten kautta. Ymmärrys rajoista ja vastuusta on lopulta aina löytynyt. Aina on kuitenkin päädytty parempaan. Lainatakseni edesmennyttä presidenttiämme Mauno Koivistoa – veteraanisukupolvea hänkin – ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”  

 Tämänkin koulun itsenäisyyspäivätapahtumissa on monesti kuultu veteraanisukupolven edustajan puheenvuoro. Nyt koko Suomessa ja myös Kokkolassa ollaan siirtymässä aikaan, jolloin meillä ei ole keskuudessamme viime sotien veteraaneja meitä tervehtimässä ja meidän arvostustamme vastaanottamassa. Mutta edelleen voimme heiltä oppia.

 Arvoisa yleisö. Tuon tässä Kokkolan kaupungin onnittelut uusille ylioppilaille sekä itsenäisyyspäivän tervehdyksen koko juhlayleisölle. Samalla totean, että Kokkolan kaupunki haluaa muistaa edeltäneiden sukupolvien työtä ja uhrauksia isänmaan hyväksi. Kaupunkiin on perustettu Tammenlehvän perinnetoimikunta, jonka vastuulla on jatkaa sitä arvotehtävää, jota veteraanijärjestöt aiemmin maassamme hoitivat.

 Huomenna, maamme itsenäisyyspäivänä, tulee kotiseutu perinteisin menoin sankarihaudoilla kunnioittamaan viime sodissa kaatuneiden muistoa sekä osoittamaan kiitollisuuttaan niille, jotka sotavuosina ja niitä seuranneen jälleenrakennuksen aikana varmistivat myös meidän hyvinvointimme."

Vapauden viestikapulaa seuraavalle sukupolvelle olivat 

luovuttamassa Ville Ikola ja Daniel Fesiuk ja vastaanottamassa pinja Haka ja Olivia Pietilä.

Ohjelmassa oli rehtori Markku Anttilan puhe ja ylioppilaiden lakitus. Ohessa katkelma rehtorin puheesta:

"Maamme itsenäisyys ei ole ollut itsestäänselvyys. Meillä on ollut vaikeita aikoja historiassamme, kuten tällä monella muullakin alueella – ajatuksemme käyvät sotaa käyvien alueiden viattomien puolesta.

Meillä on vielä tänä päivänäkin kiittäminen kaikkia niitä, jotka ovat antaneet osan nuoruudestaan tai elämästään puolustaessaan Suomea. Emme ole kuitenkaan pelkästään puolustaneet Suomea. Olemme myös rakentaneet maatamme vuosien saatossa. Tuon työn tuloksena suomesta on kehittynyt yksi menestyneimmistä hyvinvointivaltioista. Tuo työ mahdollistaa, että saamme elää tänään Suomessa vapaana ja turvallisessa maassa – meillä on terveydenhoito, voimme tehdä työtä ja opiskella – ja pitää huolta lähimmäisistämme ja toisistamme.

Lukiot ovat ottaneet tavakseen juhlia syksyn ylioppilaita itsenäisyysjuhlallisuuksien yhteydessä. Se on hieno ja kaunis tapa kunnioittaa uusia ylioppilaita. Meillä on ilo juhlistaa tänään kuutta uutta Kokkolan suomalaisen lukion ylioppilasta.

Ylioppilastutkinnon syntymävuotena pidetään vuotta 1853 – siitä tulee tänä vuonna 180 vuotta. Alkujaan tutkinnon kokeet olivat suullisia. Kokeet muuttuivat kirjallisiksi vuonna 1919. Tänään kaikki kokeet ovat digitaalisia.

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset saapuivat joitakin viikkoja sitten. Tulosten saavuttua olimme lukiolla vilpittömän iloisia onnistumisistanne – haluamme onnitella teitä tänään ja tuntuu hyvältä saada jakaa tämä päivä kanssanne."

Ylioppilaan puheen piti Liina Hyyppä.

Seuraavassa ote Liinan puheesta:

"Tänään käännämme uuden sivun elämässämme. Lukion aikana opimme pelkän teorian lisäksi myös elämästä, saimme tärkeitä kokemuksia ja kasvoimme ihmisinä, minkä seurauksena olemme nyt valmiita kirjoittamaan tätä uutta sivua. Kohtasimme myös useita ihmisiä ja loimme ystävyyssuhteita, joista jotkut toivottavasti kestävät lukion jälkeenkin. Nyt jokainen meistä lähtee kulkemaan omaa polkuaan. Osa ehkä oivalsi lukion aikana, mitä tämä polku pitää sisällään, kun taas toisille tulevaisuus on vielä täysin avoin.

Emme tiedä mitä tulevaisuus pitää sisällään, mutta se on varmaa, että niin kuin aina elämässä, tulemme kohtaamaan sekä hyviä että huonoja hetkiä. Ehkä saimme lukiosta jotain oppeja niistä huonoista hetkistä selviämiseen. Mutta kaikkein huonoimpina hetkinä voidaan muistaa äidinkielenopettaja Milja Ranniston tsempit äidinkielen vitoskurssin kirjoitustaidon kokeesta: “Jos ei jaksa, niin koittakaa vaan jaksaa”

Haluan siis vielä kerran kiittää kaikkia niitä, jotka ovat mahdollistaneet sen, että saimme tänään painaa ylioppilaslakit päähämme ja onnitella muita ylioppilaita. Tästä meidän matkamme vasta alkaa, nyt kaikki ovet ovat avoinna, me pystymme mihin vaan. Mutta nyt juhlitaan tätä hetkeä. Tämä on meidän juhlamme."

Juhlassa laulettiin yhteislauluna Gaudeamus Igitur ja Maamme laulu, joita säestämässä olivat vasemmalta lukien Siiri Saarikettu,(kitara), Emilia Jääskä (piano) ja laulamassa Olivia Pietilä, Minttu Hylkilä, Siiri Karjalainen, Seela Taskila ja Aysel Laitinen.

Lämpimät onnittelut kaikille syksyn uusille ylioppilaille!

Abien kulttuurimatka Helsinkiin

Marraskuun viimeisinä päivinä ryhmä Kokkolan suomalaisen lukion abiturientteja suuntasi yhteiskuntaopin, kuvataiteen ja uskonnon opintomatkalle Helsinkiin. Ensimmäisenä päivänä ryhmä vieraili eduskunnassa. 

Vierailun isäntänä toimi lohtajalainen Kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola sekä hänen avustajansa Eeva Kaitaluoma, hän niin ikään kokkolalaislähtöinen ja lukiomme entinen opiskelija. Kuulimme, millaista eduskunnassa työskenteleminen on ja pääsimme seuraamaan myös eduskunnan täysistuntoa. 

Kansanedustaja Janne Jukkola esittelemässä eduskunnan toimintaa.

Illaksi suunniteltu vierailu nykytaiteen museo Kiasmaan peruuntui museon työntekijöiden lakon vuoksi. Naapurista löytyi kuitenkin taidemuseo Amos Rex, ja pääsimme sinne tutustumaan japanilaisen säveltäjän ja taiteilija Ryoji Ikedan taideteoksiin. 

Seuraava päivä alkoi talvisissa tunnelmissa Senaatintorin historiallisessa ympäristössä. Saimme opastetun kierroksen Helsingin tuomiokirkossa. Kuulimme kirkon historiasta, arkkitehtuurista, taiteesta sekä toiminnasta tänä päivänä. Kierroksen kruunasi kirkon kellarin tunnelmallinen krypta. 

Tuomiokirkon krypta

Lounaan jälkeen suuntasimme Kansallisgallerian klassisempaa taidetta esittelevään Ateneumiin. Ryhmälle esiteltiin niin kaikkien tuntemia klassikkoteoksia kuin uudempaakin taidetta. Opastetun kierroksen jälkeen oli mahdollisuus tutustua omatoimisesti impressionistista taidetta esittelevään Väriä & valoa -näyttelyyn. 

Kotimatkalle lähti väsynyt, mutta tyytyväinen ja iloinen opiskelijoiden joukko.

Vieraita Tampereen klassillisesta lukiosta

Tiistaina 14.11. saapui Kokkolan suomalaisen lukion kutsumana19 hengen ryhmä kemian opiskelijoita kahden opettajansa kanssa Tampereen klassillisesta lukiosta tutustumaan Kokkolan suurteollisuusalueeseen ja yliopistokeskuksella tehtävään akkututkimukseen. Juna-asemalta suuntasimmekin bussilla suoraan Port Toweriin, jossa meidät vastaanottivat Suurteollisuusalueyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Johanna Hylkilä ja KIP Service Oy:n ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen.

Johanna ja Virve kertoivat, että kaikki suurteollisuusalueella alkoi aikoinaan Kemiran ja Outokummun tehtaista. Nykyään Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi, jossa toimii useita kemian- ja metallienjalostusteollisuuden huippuyrityksiä. Alueelle on sijoittunut 16 tuotannollista yritystä (21 teollisuuslaitosta) sekä noin 60 palveluyritystä tukemaan tuotantoyrityksien ydintoimintoja. 

Yritykset työllistävät suoraan 2 400 henkilöä. 

Suurteollisuusalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Suomen suurin irtotavara- eli bulkkisatama, Suomen suurin transitoliikennesatama sekä Suomen 3. suurin yleissatama, Kokkolan Satama Oy. Satamassa on Pohjoismaiden ainut katettu, joka sään terminaali (AWT).

Virve Heikkinen kertoi kiertotaloudesta esimerkkien avulla. Kokkolan Suurteollisuusalueella kiertotalous teollisine symbiooseineen on ollut tavallista arkea jo vuosikymmenet. Sanonta "toisen jäte on toisen aarre" on toteutunut suurteollisuusalueella kirjaimellisesti. Alueen tuotannolliset yritykset toteuttavat yritysten välistä synergiaa tuotantoprosesseissaan sekä niissä syntyvien sivutuotteiden jatkokäsittelyssä. Näin materiaali- ja energiavirrat tehostuvat ja prosessijätteen määrää voidaan vähentää huomattavasti. Uusia keinoja mietitään jatkuvasti entistä tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Kokkola Industrial Parkia pidetään Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa kiertotalouden edelläkävijänä.

Professori Ulla Lassi kertoi yliopistokeskus Chydeniuksella tehtävästä kemian tutkimuksesta ja erityisesti akkukemikaalitutkimuksesta. Opiskelijat esittivät hänelle myös paljon kysymyksiä.

TKI-asiantuntija ja projektipäällikkö Tatu Hiltunen otti ryhmän vastaan Centria AMK:n puolella.

Vieraille esiteltiin tutkimuslaboratorioita, laitteita ja siellä tehtävää tutkimusta.

Lopuksi saimme nähdä 3D-tulostusrobotin tekemiä kappaleita. Tulostusmassana on käytetty puun ja propeenin seosta, minkä ansiosta kappaleet ovat helppoja käsitellä ja työstää sekä myös kierrättää.

Sekä Tampereen klassillisella lukiolla että Kokkolan suomalaisella lukiolla on luonnontieteen erityinen koulutustehtävä ja tämä vierailu järjestettiin tämän teeman alla. Toivottavasti keväällä pääsemme vastavierailulle tutustumaan Tampereen yliopistoon ja seudun yrityksiin.

HARPPI tiedefestarit Helsingissä 11.11.

Matematiikka- ja tiedefestarit pidettiin lauantaina 11.11.2023 Helsingissä, Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion tiloissa nyt jo neljättä kertaa. Kokkolan suomalaisen lukion LUMA linjan opiskelijat osallistuivat tapahtumaan toista kertaa. Reissussa oli mukana kolme opettajaa ja 43 opiskelijaa.   

Matkaan lähdettiin aamulla puoli kahdeksalta Kokkolan rautatieasemalta. 

Tapahtuma alkoi yhteisellä luennolla aiheesta ”Datasta tietoa” ,

puhujana tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen.

Osallistujat tunnistettiin rannekkeista. Paikalla viisisataa nuorta eli säpinää riitti.

Luennon jälkeen oli työpajoja, non-stop ohjelmaa ja vapaata oleskelua.

Välillä myös ruokailtiin, pitsa näytti maistuvan.

Matti ope opiskelijoiden kanssa.

VR-laseja kokeilemassa.

Kiva idea oli simuloida domino-palikoilla virran kulkemista virtapiirissä.

Janne opekin innostui pelaamaan.

Takaisin iltajunalla. Kokkolassa noin klo 22.30.

Mukava reissu, joka loi yhteishenkeä. Tästä jatketaan. 

LUMA-tunnustuspalkinto lukiollemme

LUMA-keskus Suomi on päättänyt juhlavuotensa kunniaksi myöntää LUMA-diplomin 13 suomalaiselle koululle tai päiväkodille tunnustuksena pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tunnustusdiplomi jaetaan oppimisyhteisölle. Iloksemme voimme todeta, että Kokkolan suomalainen lukio on yksi tämän tunnustuspalkinnon saajista, hyvä me !

LUMA-keskus Suomi-verkosto jakoi tunnustuspalkintoja tiedekasvatuksen edistämisestä perjantaina 10.11. Helsingin yliopistolla järjestetyssä juhlaseminaarissa. Seminaari juhlisti LUMA-toiminnan alkamista 20 vuotta sitten, 11 yliopiston LUMA-keskus Suomi verkoston luomista 10 vuoden takaa, sekä aktiivisia ja innovatiivisia kouluja. Yliopistojen tiede- ja teknologiakasvatusta edistävä LUMA-keskus Suomi jakaa ideoita opetukseen luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian aineiden opettajille. 

Helsingissä palkintoa vastaanottamassa vasemmalta lukien fysiikan ja matematiikan lehtorimme Erkko Saviaro, LUMA-keskus Suomi-verkoston johtaja, professori Maija Aksela, fysiikan ja matematiikan lehtorimme Mikko Pihlajakangas ja Jyväskylän yliopiston kemian professori Jan Lundell.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala painottaa LUMA-alojen osaamisen takaamisen merkitystä Suomen tulvaisuuden menestyksen varmistamiseksi.

- Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaaminen on merkittävä tekijä Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tarvitsemme monipuolisia LUMA-osaajia koko ajan enemmän ja monilla eri aloilla. Pidän tärkeänä myös sitä, että yhä useammat tytöt ja naiset löytäisivät tiensä näille aloille.

Juhlaseminaarissa kuultiin tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan puheen lisäksi Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlundin juhlapuhe. Kai Nordlund avasi puheessaan 20-vuotisen LUMA-toiminnan merkitystä.

- LUMA-toiminta on tutustuttanut satojatuhansia eri-ikäisiä nuoria matemaattis-luonnontieteellisen tutkimuksen saloihin. Samaan aikaan se on hyvin merkittävästi tuonut tutkimusperäisen lähtökohdan näiden aineiden opettajankoulutukseen. Se on ollut ainutlaatuista myös sikäli, että siihen on tullut mukaan kaikki Suomen yliopistot, ja saavuttaa tätä kautta ja verkossa koko Suomen nuorison.

Nyt luovutetut LUMA-tunnustusdiplomit myönnettiin pitkäkestoisesta ja innovatiivisesta LUMA-yhteistyöstä sekä yhteisöllisestä toiminnasta seuraaville oppimisyhteisöille.

Varhaiskasvatus

-       Mukkulan päiväkodin esiopetus, Lahti
Niittyahon päiväkoti, Muurame
Päiväkoti Piilometsä, Oulu
Päiväkoti Satulinna, Seinäjoki
Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus, Taipalsaari

Peruskoulut

-       Kalkunvuoren päiväkoti ja koulu, Tampere
Lauttasaaren yhteiskoulu ja Kansainvälisen liiketoiminnan lukio
Maiju Lassilan koulu, Tohmajärvi
Malms skola, Parainen

Lukiot

-       Helsingin luonnontiedelukio, Helsinki
Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola
Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku

LLW päätösseminaari

 Nuorten työelämätaitoja ja -tietoutta kartuttanut liki kaksivuotinen Let´s Learn Work hanke päättyi marraskuussa ja hankkeen päätöstä juhlittiin seminaarin merkeissä Kokkolan suomalaisella lukiolla 1.11. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa olivat mukana Kokkolan kaupungin lukiokoulutus sekä maakunnan lukioita ja lisäksi kpedu sekä Centria ammattikorkeakoulu. Hankkeen aikana kehitettiin Let´s Learn Work - kurssi, jota voi jatkossa suorittaa verkossa. Kurssi ohjaa nuorta  pohtimaan ja kehittämään omia vahvuuksiaan ja työelämätaitojaan. Hankkeessa kehitettiin myös mentorointimalli, jossa nuorelle etsittiin häntä kiinnostavalta alalta työelämässä toimiva henkilö mentoriksi. Oppaaksi nuorelle laadittiin mentorointitehtäväkirja, jonka avulla hän ensin orientoitui mentoroitavaksi, otti yhteyttä ja sopi tapaamiset mentorinsa kanssa ja vielä lopuksi reflektoi mentorointikokemustaan. Lisäksi opiskelijoille ja mentoreille pidettiin sekä aloitus- että lopetustapaamiset, joissa heitä ohjeistettiin ja kerättiin palautetta mentorointikokemuksesta. Hankkeen ansiosta ideoitiin paljon myös erilaisia työelämäaiheisia työpajoja ja tapahtumia, kuten esimerkiksi Abien skaba, jossa nuoret tiimeinä ratkaisivat yritykseltä saamiaan tehtäviä tai haasteita. Hankkeen myötä myös yhteistyö kaupungin ja alueen yritysten kanssa lisääntyi.

Seuraavassa seminaarin esiintyjiä:

Seminaarin avauspuheenvuoron käytti Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä.

Hän korosti, että nuoria odottaa työelämä, jossa asenne ratkaisee. Yhä useampi tulee työskentelemään yrittäjämäisesti, toimii yrittäjänä ainakin osan elämästään tai tekee töitä monipaikkaisesti ja vaihtaa ammattiaan työuransa aikana. 

Siksi on olennaista, että on hyvät perustiedot ja yleissivistys, sillä osaaminen on kilpailukyvyn edellytys. Pitää olla taitoa ja halua opetella koko ajan uutta työn ohessa sekä valmiutta sietää epävarmuutta ja muutoksia. Sekä sisäinen että ulkoinen yrittäjämäinen asenne merkitsee eniten. Tärkeitä taitoja ovat myös rohkeus epäonnistua ja hallittu riskinottokyky.

Hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Timo Lahtinen KOSEK:ilta ja hankeen projektipäällikkö Janette Korpi Centria AMK:lta kertoivat hankkeen taustoista sekä aikaansaannoksista ja vetivät yhteen mitä kaikkea hankkeen aikana saavutimme ja kuinka moni nuori oli toimissa mukana.

Oivaltavia toteamuksia hankkeen varrelta.

Yrittäjyyskasvatus lisää ja vahvistaa nuorissa näitä ominaisuuksia. 

Ja juuri tällaisia osaajiahan tulevaisuuden työelämä tarvitsee.

Jukka Saarela Centria AMK:lta haastatteli mentorointiin osallistuneita lukiolaisia ja mentorina toiminutta Natasha Skogia Hycamite Oy:ltä. Lukiolaiset vasemmalta lukien Jarkko Korpi (Kaustisen musiikkilukio), Olivia Komulainen ja Ville Ikola (Kokkolan suomalainen lukio). Nuoret totesivat mm., että mentoroinnissa oli mahdollista kysyä asioita suoraan ammatissa toimivalta henkilöltä ja he kokivat saaneensa tätä kautta vahvistusta omiin urasuunnitelmiinsa.

Seminaarissa oli myös YES ry:n Sanna Lehtosen juontama paneelikeskustelu, jossa keskustelijoina olivat vasemmalta lukien Henri Hautabakka (Centria AMK:n opiskelija, yrittäjä), Jukka Oravainen (YritysKannus), Ruusa-Mari Höyhtyä (Mammun Hyväkakku Oy) 

ja Ilona Salomaa-Uusitalo (Kaustisen musiikkilukion rehtori). Panelistit kertoivat muun muassa omasta polusta yrittäjyyteen sekä yrittäjyyden hyvistä ja haastavammista puolista. 

Seminaarin huipennuksena esiintyi artisti Arppa yhdessä kitaristinsa Ville-Veikko Airaniemen kanssa. Ennen konserttia nuoret saivat esittää Arpalle kysymyksiä padletin kautta. Lopuksi Arppa hurmasi yleisönsä esittämällä muutamia tuttuja kappaleitaan.

Tässä vielä Arpan ja Ville-Veikon kanssa hankkeessa mukana olleita henkilöitä vasemmalta lukien Joni Autio, Ville-Veikko Airaksinen, Arppa, Mikko Hankaniemi, Aija Peltoniemi, Jukka Saarela ja Janne Peitso. Edessä vasemmalta Anneli Kauppi, Janette Korpi ja Jenni Snåre.