Tietojärjestelmätieteiden professori Pekka Abrahamsson
Jyväskylän yliopiston professori Pekka Abrahamsson luennoi Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijoille tekoälystä. Tekoälyn ja digitalisaation suhteen olemme vasta suuren murroksen kynnyksellä. Voidaan puhua 1. sukupolven tekoälystä, joka alkoi jo 1950-luvulla, kun opittiin ohjelmoimaan. 2. sukupolven tekoälyn voidaan katsoa alkaneen 2012, jolloin tuli koneoppiminen. Äly pohjautuu valtavaan määrään dataa, jonka perusteella kone itse muodostaa säännöt. 3. sukupolven tekoälyssä voidaan edelleen erottaa kolme vaihetta: Kapean osaamisen tekoäly, esim. shakkirobotti tai sähköauto. Yleinen tekoäly, joka edustaa ihmisen tasoista älyä, mutta joka kuitenkin on vain avustajan roolissa. Palvelurobotit vähentävät ihmisen rutiininomaisia työtehtäviä. Kolmas vaihe on ns. supertekoäly, joka voisi olla ulottuvillamme vuonna 2100. Silloin robotti olisi jo ihmistä älykkäämpi.
Nuorille Abrahamsson kertoi, että luova ja positiivinen ajattelu, yhteistyö, kyky itsenäiseen työskentelyyn, kuuntelutaidot, kommunikointi- ja verkostoitumistaidot, kyky käsitellä pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, ongelmanratkaisutaidot sekä oman itseluottamuksen rakentaminen ovat sellaisia taitoja ja ominaisuuksia, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Hän totesi, että Suomella on moni asia niin hyvin, että täältä on todella hyvä ponnistaa maailmalle. Lopuksi hän neuvoi nuoria, että paras tapa oppia, on oppimaan oppiminen, koska sitä se työn tekeminen tulee olemaan. Voi olla iso mahdollisuus, että jossain vaiheessa vaihtaa alaa. Hän myös kannusti nuoria lähtemään ulkomaille oppimaan eri kulttuureista, verkostoitumaan ja hankkimaan kielitaitoa.
Opiskelijat Roope Sarajärvi ja Juuso Harju esittivät professorille ryhmässä pohdittuja kysymyksiä kuten esim. kuinka paljon tekoälyn kehittäminen tulee maksamaan
ja voidaanko tekoälyä soveltaa lääketieteessä.
Rehtori Raimo Lammi ojensi Abrahamssonille kiitoksena
Kokkolasta kertovan kuvateoksen.
Luennon jälkeen kummassakin toimipaikassa alkoivat eri alojen esittelykierrokset. Korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat esittelivät opiskelemiaan aloja. Lukiolaisella oli mahdollisuus osallistua kolmeen eri esittelyyn, joihin oli ennalta ilmoittautunut. Tällainen nuorilta nuorille tiedon jakaminen koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi ja saikin innostuneen vastaanoton. Seuraavissa kuvissa esittelijöitä:
Kahvitauolla oli kiva jutella entisten opiskelukaverien kanssa. Kasvot kameraan päin vas. Kaisa Hietaharju (journalistiikka), Anni Kuoppamaa (pääsykokeisiin valm. koulutus), Lotta Hietaharju (äidinkieli ja kirjallisuus, kielet), Fia Furu (kauppat.), Anna Palosaari (kauppatieteet), Kirsi Lempola (viestintä) ja Lassi Matilainen (tradenomi).
Takana vasemmalta Mikko Kinunnen (historia), Kusti Komulainen (palo- ja pelastustoimi),
Juuso Pylkkänen (teologia), Anni Keskipoikela (kuvataide).
Vasemmalta Valtteri Lamberg (lääketieteen tekniikka), Jenni Wacklin (farmasia), Roosa Hämäläinen (kemian tekniikka) ja Teija Laakkonen (kemian- bio- ja materiaalitekniikka).
Tauolla Juho Lammi (metsäekonomia), Ville Lukkarila (maatalousekonomia), Lassi Matilainen (tradenomi), Rasmus Harmaala (tietojärjestelmätiede) ja Elina Kovasin (elintarviketiede).
Tiia-Maria Porkola jutteli eläinlääketieteen opiskelijoiden
Tiina Koivukosken ja Jenni Lassilan kanssa.
Tekniikan alan esittelijät vasemmalta Mikko Impiö (tietotekniikka), Oula Airiola (tuotantotalous), Tiia Sundbäck (ympäristötekniikka) ja Laura Karhula (rakennusarkkitehti).
Vas. Juho Lammi (metsätalousekonomia), Kirsi Lempola (viestintä), Laura Karhula (rakennusarkkitehtuuri), Elina Kovasin (elintarviketieteet), Anni Kotisaari (lääket.), Aaron Yli-Hallila (lääket.), Juuso Vuolle (lääket.), Valtteri Lamberg (lääket.tekniikka).
Vas. Fia Furu (kauppatieteet), Anna Palosaari (kauppatieteet),
Tiia Sundbäck (ympäristötekniikka), Nelli Lågland (ruotsin kieli).
Joni Peltola (luokanopettajakoulutus) ja Konsta Kossi (fysioterapia).
Päivän päätteeksi koko Kokkolan suomalainen lukio kokoontui Yhteislyseon juhlasaliin kuuntelemaan yrittäjien puheenvuoroa. Tilaisuuden aluksi YES-aluetoimija Päivi Salmela kertoi Helsingissä vuosittain pidettävistä Uskalla Yrittää-messuista, johon liittyen katsoimme lyhyen esittelyvideon. Kaikille lukiolaisille lahjoitettiin yrittäjyydestä kertova kirja "Kutsuvat sitä pöhinäksi".
YES-aluetoimija Päivi Salmela
Yrittäjäpaneelin juonsi itsekin vahvan yrittäjäkokemuksen omaava John Hagnäs.
Paneeliin osallistuivat Viktoria Forsberg Seger Marketing Oy,
Tommi Hietaharju Hiutale Films Oy ja Simon Lindkvist Linex-Boat Oy.
Yrittäjiltä kysyttiin mm.
* mikä heidät johdatti yrittäjän uralle
* mikä yrittäjyydessä on helpointa ja vaikeinta
* mitä yrittäjältä vaaditaan onnistuakseen
* mistä saat tarvittaessa apua ja tukea
* onko yrittäjällä sitä paljon mainostettua vapautta ja pääsetkö toteuttamaan itseäsi
* mistä saat työssäsi "kiksejä"
Kaiken kaikkiaan yrittäjämme olivat haasteista ja vastuusta huolimatta tyytyväisiä yrittäjyyteensä eivätkä he oikein muuta voisi kuvitella tekevänsä. Yrittäjyys on nimittäin elämäntapa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti