tiistai 24. lokakuuta 2023

Vieraita Marijampolésta

 Viikolla 41 eli 9.-13.10. saimme vieraita Liettuan ystävyyskaupungista Marijampolésta. Kymmenen opiskelijaa ja neljä opettajaa saapuivat vastavierailulle Kokkolaan. Opiskelijat ja opettajat tunsivat jo toisensa huhtikuussa tehdyn Liettuan matkan johdosta, niinpä jälleen näkeminen oli iloinen ja lämmin.

Viikon ohjelmaan mahtui paljon kaikenlaista tekemistä, oli ulkoilua ja kaupunkiin sekä ammattikorkeakouluun tutustumista, laborointia, tanssia, koulun tapahtumiin ja juhliin osallistumista ja olipa mukana elokuvakin.

Ensimmäisenä vierailupäivänä maanantaina tutustuttiin kouluumme ja iltapäivällä opiskelijat tekivät vesitutkimuksen, jonka tuloksia vertailtiin vastaavaan keväällä Liettuassa tehtyyn tutkimukseen. Tutkimisen ja vertailun kohteena olivat vesinäytteet Marijampolésta Šešupė - joesta ja Kokkolan Suntista.

Vesinäytteistä analysoitiin ammonium-, nitraatti-, nitriitti- ja fosfaatti-ioninen pitoisuuksia sekä mitattiin veden pH-arvo ja kovuus.

Pitoisuus tulkittiin vertailemalla reagenssien lisäämisen jälkeen 
näytteen antamaa väriä ohjeen mukaisiin väreihin.

Selkeä muutos kevään tuloksiin verrattuna saatiin fosfaattipitoisuudesta. Eron tulkittiin johtuvan siitä, että kesän aikana sadevesien mukana pelloilta on kulkeutunut vesiin enemmän fosfaatteja. Myös kesän aikainen peltojen lannoitus lisää fosfaattipitoisuutta. Marijampolén vesi oli paljo kovempaa kuin Suntin vesi, mikä tarkoittaa sitä, että vedessä on enemmän liuenneena magnesium- ja kalsiumsuoloja.

Tiistain ohjelmassa oli ulkoilua ja eväiden nauttimista Laajalahdessa:

Tiistai aamuna kohteena oli Laajalahden ulkoilupuisto. 
Kirpeän aamun kuulas auringonnousu tervehti ulkoilijoita.

Tässä matkalla pelaamaan frisbeegolfia.

Laajalahden maasto tarjoaa hyvät puitteet mm. frisbeegolfille.


Frisbeen heitto oli aika haastavaa, mutta sitäkin hauskempaa :)

Nauru oli herkässä ystävien kesken.

Lintutornista saattoi tähystellä viimeisiä muuttomatkalle suuntaavia lintuja.

Tiistai aamuna oli kauniin kuulas aurinkoinen sää ja mainiot olosuhteet ulkoilulle.

Iloisesta retkestä eväineen jäi hyvä mieli ja rakkaita muistoja 💗

Keskiviikkona aamupäivällä järjestettiin kaikille KSL:n kakkosille tanssillinen Puolen matkan krouvi-tapahtuma, johon oli kutsuttu mukaan myös tanssia rakastavat vieraamme. Liikunnan opettajamme Tiina Kujala ja Kim Huuhka ohjasivat kolme eri tanssia.



Mukana oli myös rivitanssi.




Liikunnallinen ja yhteisöllinen hetki keskellä koulupäivää virkisti.

Keskiviikkona iltapäivällä tutustuttiin Centria AMK:n tutkimuslaboratorioihin ja tehtiin myös oma laborointityö, jossa eristettiin omaa DNA:ta posken limakalvon epiteelisoluista. 

TKI-koordinaattori Egidija Rainosalo esitteli vieraille 3D tulostettuja veneen kojelautaa ja pientä kanoottia, joiden materiaali on täysin kierrätettävää eteenin ja puun seosta.

Tässä tutustutaan laitteeseen, joka nesteyttää biokaasua. Muun muassa maatilat, jotka käyttävät polttoaineena biokaasua, hyötyvät ratkaisusta, koska nestemäinen kaasu vie vähemmän varastointitilaa.


Centria AMK:lla vieraillle esiteltiin myös tutkimuslaboratoriotiloja ...

ja pienoistehdas.

Itsekin liettulaislähtöinen Egidija Rainosalo kertoi myös Centrialla tehtävästä tutkimuksesta, jossa etsitään kasveista hyödynnettäviä ainesosia. 
Tutkimuskohteena ovat esimerkiksi ruusujuuri, morsinko ja maraljuuri. Morsingon lehdistä saadaan indigon sinistä väripigmenttiä ja maraljuuren on todettu mm. virkistävän ja vahvistavan vastustuskykyä.

Opiskelijat ja opettajat pääsivät myös itse laboroimaan, 
kun he eristivät posken limakalvon soluista omaa DNAt:ta.

Lopulta koeputkessa vakoisena ohuena rihmana näkynyt DNA pipetoitiin pieneen pulloon, jota saattoi kantaa kaulakoruna mukanaan.

Myös liettualaiset opettajat, vasemmalta Dovilė RudienėAušra Kapsevičienė, 
 Rasa Čiupkevičienė ja Vidmantas Kepalavicius, tekivät omat DNA-korunsa.

Perjantaina vieraamme tutustuivat kävelykierroksella Kokkolan kaupungin 
nähtävyyksiin ja historiaan, oppaanaan Elisa Maunumäki.

Liettualaisen taiteilijan Petras Deltuvan teos Baltia vuodelta 1980. Patsas on Marijampolén kaupungin lahjoitus Kokkolan kaupungille. Patsaan alareunassa kiertää kullanväristä kirjoitusta, sanat Itämeri, Rauhanmeri useilla kielillä. Patsaan alareunasta on aiemmin virrannut kivikujaa pitkin vettä Suntiin.

Paikalliset puolustajat ottivat maihinnousuveneen sotasaaliiksi Englannin laivastolta Halkokarin kahakassa Kokkolan Vanhansatamanlahdella vuonna 1854. Tapahtumat liittyivät Englannin laivaston Itämeren sotaretkeen sekä Krimin sotaan vuosina 1853–1856. Alus kuului englantilaisen höyryfregatti HMS Vulturen varustukseen ja tunnetaan tyypiltään barkassina, laivaveneenä tai ns. siipirataskoteloveneenä.


Tässä Rasa, Ausra ja Dovile, jotka ihastuvat opettajainhuoneessa palapelien kokoamiseen rentoutumiskeinona välituntisin. Kiitos vieraillemme ihastuttavasta ja tapahtumarikkaasta viikosta luonamme. Vuonna 2025 jatkamme tätä ystävyysvierailujen ketjua 💗




 

LUMATEK-tapahtuma 10.10.

 Tiistaina 10.10. järjestettiin KSL:n LUMA-linjan opiskelijoille sekä liettualaisille vieraille ja maakunnan luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille LUMATEK-tapahtuma, joka alkoi puolelta päivien jatkuen aina iltaan saakka. Tämä kerran yhteisen aloituksen teemaksi oli valittu uusiutuva energia ja kiertotalous. 

Tuuli- ja aurinkoenergiasta ja sen rahoituksesta olivat kertomassa 
vasemmalta Tuomas Candelin-Palmqvist (Myrsky Oy) ja Tatu Mäkimartti (Korpi Capital Oy).
He kertoivat mm., että Suomessa on vielä sangen vähän tuulivoimaloita verrattuna esimerkiksi Saksaan, joka pinta-alaltaan on lähellä Suomea. Suomessa on tällä hetkellä noin 1400 tuulivoimalaa, kun niitä Saksassa on 30 000 kappaletta. Suomessa maantieteelliset olosuhteet tuulivoimalaa ajatellen ovat kuitenkin ihanteelliset, täällä nimittäin tuulee paljon varsinkin talvisin, maasto on tasaista ja maaperä kovaa eli tuulivoimala voidaan pystyttää vakaalle alustalle. 
Suurimmat tuulipuistot Suomessa sijaitsevat Länsirannikon tuntumassa.

Kiertotalousteemaan keskittyneessä paneelikeskustelussa olivat mukana vasemmalta lukien Kokkolan kaupungin ilmastoasiantuntija Jenni Silvola, Thomas Holm elektroniikkaliike Gigantista ja edellä esitellyt tuulivoiman edustajat Tatu Mäkimartti ja Tuomas Candelin-Palmqvist. Keskustelun moderaattorina toimi lehtorimme Janne Jylhä. Panelistit ottivat kantaa seuraaviin pääkysymyksiin:

Miten kiertotalous näkyy yrityksenne toiminnassa ja onko tilanne muuttunut viime vuosien aikana? 
Millä tavalla kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen toiminta hyödyttää yritystänne ja toisaalta aiheuttavatko nykyajan vaatimukset suuria kustannuksia? 
Miten viime vuosien geopoliittiset jännitteet (esim. Venäjä, Kiina) näkyvät yrityksenne toiminnassa? 

Yhteisen aloituksen jälkeen oli pitsa- ja limsatarjoilu, 
jonka jälkeen ilta jatkui eri työpajoissa vapaasti kierrellen. 

Tässä ohjelmoidaan Spheroball-legoja kulkemaan tietty merkitty rata.

Pentti Impiö Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksesta veti vesitutkimus-työpajaa. 

Veden ominaisuuksien perusteella saattoi arvata mistä päin mikäkin vesinäyte oli otettu.

Tapahtumassamme oli mukana opiskelijaryhmä opettajineen Nurmon lukiosta, jossa myös on luonnontieteisiin erikoistunut linja. Tapahtuma oli myös osa Let´s Learn Work-hanketta (LLW), jossa mm. tuodaan yritysmaailmaa lähemmäs nuoria. LLW hanke mahdollisti myös illan tarjoilut 😊


maanantai 25. syyskuuta 2023

Ykkösten yhteisöllinen päivä 14.9.

 Reilu kuukausi oli jo lukiota käyty, kun ykköset kokoontuivat Villa Elbaan 14.9. viettämään yhteisöllistä päivää ja tutustumaan toisiinsa paremmin leikkimielisen puuhastelun ja kilpailujen merkeissä. Ohjelmasta vastasivat Centria AMK:n yhteisöpedagogiopiskelijat yhdessä ryhmänohjaajien kanssa. Lounastauolla myös opiskeluhuollon toimijat eli kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori tulivat nuorille tutuiksi. Sää oli vähän tuulinen, mutta kuitenkin aurinkoinen, niinpä aktiviteetit voitiin suorittaa Elban maastossa ja pihalla. Seuraavien kuvien myötä pääsemme mukaan päivän kulkuun.

Villa Elbassa ykkösten ryhmäytymispäivänä Centrian yhteisöpedagogi-opiskelijat ohjasivat erilaisia tehtäviä, joista osa oli uusia tuttavuuksia nuorillemme. Päivä jää mieleemme, sillä saimme tietää toisistamme asioita, joista ei koulupäivän aikana yleensä kerrota. Opimme, kuka pitää rokista, kirjoista tai vihreästä. Saimme tietää, kenellä on enemmän sisaruksia kuin minulla ja onko joku meistä täti, eno tai setä. Pitipä mittailla pikkulillejäkin - miksi, sitä ei nyt tässä kerrota.


Avauskisassa ei vedetty herneitä nenään vaan kerättiin ne tehokkaasti kuppeihin.


Ei mitään helppoa puuhaa pyydystää herneitä pyykkipojalla

ja siirtää ne rasiaan.

Juttujonossa vastattiin lyhyisiin väittämiin tai kysymyksiin.

Pihalla oli hauska laittaa ihan leikiksi.



Vesipajatso



Päivän aikana oli aikaa tutustua paremmin oman ohjausryhmän opiskelijoihin.

Pienissä ryhmissä etsittiin myös kaikkia yhdistäviä tekijöitä.


Pikkulillilstä mittaa



Elban merellinen ympäristö antoi kauniit puitteet tehtäville.

Piirissä kädet käsissä mentiin vanteesta läpi.


Ryhmänohjaaja Janne mukana tehtävässä.



Tämä lopuksi yhdessä muodostettu sydän olkoon symboli sille, että yhteistyössä on voimaa ja että toisiamme kannustaen pääsemme parhaaseen tulokseen. 
Hyvää ensimmäistä lukuvuotta ykköset 2023 :)