LUMATEK-tapahtuma

 Kevätlukukauden LUMATEK-tapahtuma järjestettiin torstaina 24.4. avaruusteemalla. Tapahtuman aluksi Euroopan avaruusjärjestö ESA:n järjestämään tölkkisatelliittikisaan osallistunut lukiomme ALAS-joukkue esitteli projektiaan, jolla he voittivat Suomen kisan. Projektista kerrotaan tarkemmin aikaisemmassa blogikirjoituksessa. Tapahtuman pääluennon piti Helsingin yliopiston ja Luulajan teknillisen yliopiston tutkija ja apulaisprofessori Mikael Granvik. Hänen luentonsa aihe oli asteroidit ja niiden uhat ja mahdollisuudet.

Apulaisprofessori Mikael Granvik

Granvik kertoi asteroidien tutkimuksesta ja havainnollisti mm. asteroidivyöhykettä, jolla tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi. Asteroidien koko vaihtelee usean sadan kilometrin läpimittaisista muutan kilometrin läpimitan omaaviin asteroideihin. Asteroideista on otettu näytteitä ja niissä piilee valtavia mineraalivaroja. Voisiko osan ympäristöä kuormittavasta kaivostoiminnasta siirtää avaruuteen? Maapallolla raskaat aineet, kuten kulta tai platina, ovat vajonneet suurimmaksi osaksi planeetan uumeniin, mutta asteroideilla ei vastaavaa erottumista ole tapahtunut. Monet meillä harvinaiset aineet ovatkin niillä yleisempiä. Granvikin mukaan avaruudesta ei kuitenkaan kannata heti etsiä Maassa arvokkaita aineita. 

”Maahan tuonnin järkevyys on ainakin avaruuskaivostoiminnan alkutaipaleella taloudellisesta näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaista. On yksinkertaisempaa ja tuottoisampaa pyrkiä vastaamaan avaruudessa tarvittavien aineiden kysyntään. Vaikkapa veden.”

”Se on yleinen aine, mutta pienelläkin määrällä on kaupallista arvoa avaruudessa, sillä se toimii alusten ajoaineena. Tietoliikennesatelliitteja hoitavat yritykset ovat jo ilmoittaneet ostavansa suuria määriä kiertoradalle tuotua puhdasta asteroidivettä. Jos satelliitteja voi tankata, niiden elinikä pitenee huimasti.”

Hyötykuorman nosto Maasta kiertoradalle maksaa yhä tuhansia euroja kilolta. Kuutiometri puhdasta vettä avaruudessa on siis miljoonien arvoinen.

Ville Juuti, Huld Oy:stä kertoi miten 3D-tulostusta voidaan hyödyntää satelliittien osia suunniteltaessa ja mitä kaikkea tulee huomioida, kun suunnitellaan kappaletta, joka viedään avaruuteen.

Pitsa- ja limsatuokion jälkeen iltaa jatkettiin osallistumalla erilaisiin työpajoihin, joita esitellään seuraavassa:

3D skannauksen työpaja oli suosittu. Ensin skannattavasta kappaleesta muovailtiin malli.

tai mallina saattoi olla kaveri, jolloin hänet skannattiin tietokoneen muistiin.

Tulosteena saatiin sitten komea patsas omasta tai kaverin päästä :)

Peitsa Veteli Helsingin yliopistosta oli lukiollamme kolmen päivän ajan ohjaamassa eri opetusryhmiä käyttämään avointa dataa. Avaruusteeman hengessä tutustuttiin ilmakehätieteen mittauksiin, jotka liittyivät satelliittihavaintoihin. Lisäksi opiskelijat tekivät SIDC:n datoihin pohjaavan auringonpilkkuharjoitteen, jolloin päästiin ilmakehän ulkopuolellekin.

Näissä kuvissa tunnelmia kemian pakopelin ratkaisemisesta.

Lautapeleillä on aina vannoutuneet kannattajat.

Tässä opettajat Matti ja Janne pelaavat mukana.

Centria AMK:lta Antti Pilvilampi ja Antti Vainiopää olivat ohjaamassa VR-pajaa, jossa myös oli mahdollisuus tutustua avaruusasemaan.

Työpajoissa oli hyvä positiivinen pöhinä ...

ja intoa tekemiseen riitti iltamyöhään saakka.

Tapahtumassamme osallistujia oli myös Nurmon lukiosta, jolla niin ikään on luonnontieteiden erityinen koulutustehtävä. Lisäksi luentoa oli seuraamassa myös Kokkolan ammattilukion ja Karleby svenska gymnasiumin opiskelijoita. Erityinen kiitos kuuluu myös valtakunnalliselle matematiikan kehittämistehtävälukiolle, Maunulan matematiikkalukiolle ja sen kehittämistehtävä Harpille, joka sponsoroi tapahtumaamme.

LUMATEK-tapahtuma on vakiintunut kiinteäksi osaksi toimintaamme ja syksyllä jälleen kohdataan näissä merkeissä uuden kantavan teeman puitteissa 😊