keskiviikko 7. kesäkuuta 2023

Ylioppilasjuhla 3.6.2023

 Kokkolan suomalaisen lukion kevään 2023 ylioppilasjuhlaa vietettiin jo toistamiseen Kokkolan kaupungin kirkossa lauantaina 3.6. klo 12.00. 

Tilaisuudessa olivat kutsuttuina mukana vuoden 1973 riemuylioppilaat. Heillä oli aamulla lukiolla yhteinen kahvihetki, jossa oli mahdollisuus kuulla nykyajan lukio-opiskelusta, tutustua lukion remontoituihin tiloihin ja muistella siinä samalla omiakin lukioaikoja.

Lukion kuoro esitti juhlassa Sheeranin, McDaidin, Harringtonin ja Leonardin kappaleen Photograph.

Juhlapuheen piti professori Juha T. Hakala.

Hakala aloitti puheensa kertomalla kuinka hämmästyttävä määrä aivoissamme on aivosoluja ja niiden välisiä hermoratoja. Ihmisen aivot kykenevät poikkeuksellisen luovaan ajatteluun ja toimintaan. Seuraavassa suora lainaus puheesta:

"On nimittäin väitetty, että juuri kriisien (pandemia, sota, voimakas taantuma jne.) aikana kekseliäitä leimahduksia syntyy enemmän. Tutkijoiden mukaan niin tapahtuu automaattisesti, koska ihmisten on ponnisteltava pulasta. Se koskee myös aivoja. Vastaavasti, hyvänä aikana muutosta ei niinkään tarvita.

Käytämme arjessamme jatkuvasti asioita, joita on keksitty esimerkiksi sodan aikana. Sellainen on vaikkapa teepussi, paperinen nenäliina, rannekello, ruostumaton teräs, pankkiautomatti, pikaliima, penisilliini, tutka, kaikuluotain, satelliitti, kuulakärkikynä, vetoketju ja moni muu tärkeä juttu. Osaa niistä ei siis ehkä olisi ollenkaan ilman kriisiä."

Kuluneena keväänä on hämmästelty tekoälyä. Sen nopea kehittyminen on aiheuttanut myös pelkoa siitä, mihin ihmistä enää tarvitaan ja mitä ammatteja esimerkiksi säilyy ja mitä katoaa tai tulee tilalle.

Tähän Hakala vastasi puheessaan:

"Tähän sanoisin: älkää luopuko unelmistanne. Tekoäly pystyy moneen, mutta ei se ihmistä korvaa. Toki on niin, että vaikkapa poliisi, vieraan kielen maisteri tai asianajaja tekee hieman erilaista työtä kuin nyt. Työt kyllä muuttuvat kehityksen myötä, mutta eivät ne katoa.

Asioita, joihin kone ei kykene, ovat esimerkiksi eettinen ajattelu, tai ongelmat, jotka vaativat todella poikkeavaa luovuutta. Tekoäly häviää myös ihmiselle silloin, kun tarvitaan aitoa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja monien aistien yhtäaikaista käyttöä."

Juha Hakalakin oli uteliaisuuttaan pyytänyt tekoälyä antamaan elämänohjeita ylioppilaille. Tässä ChatGPT:n terveiset ylioppilaille:

”Nyt kun valmistaudutte siirtymään seuraavaan vaiheeseen elämässänne, rohkenen antaa teille kolme neuvoa. Ensinnäkin pysykää uteliaina ja jatkakaa oppimista. Maailma on täynnä uusia haasteita ja mahdollisuuksia, joten olkaa avoimia, tarttukaa rohkeasti tilaisuuksiin ja haastakaa itseänne myös jatkossa.
Toiseksi pitäkää huolta hyvinvoinnistanne. Opiskeluaika on välillä stressaavaa, joten muistakaa levätä tarpeeksi, syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Hyvinvoiva ihminen kykenee paremmin kohtaamaan myös elämässä vastaan tulevat haasteet.
Kolmanneksi muistakaa arvostaa ja ylläpitää ihmissuhteitanne. Ystävät, perhe ja läheiset ovat tärkeitä tukijoita elämän eri vaiheissa. Osoittakaa myös kiitollisuutta niille, jotka ovat tukeneet teitä matkan varrella. Muistakaa myös itse antaa tukea ja auttaa muita, sillä yhdessä voimme saavuttaa enemmän.”

Loppuun Hakala halusi lisätä vielä oman ohjeen: "Löytäkää kaksi tai kolme omaa vahvuuttanne, joiden varaan voitte entistä enemmän rakentaa omaa tulevaisuuttanne. Meillä kaikilla on heikkouksia, mutta niihin ei kannata jumittua.

Miksi annan tämän ohjeen? Siksi, että tajusin itse tämän liian myöhään. Tutkijoiden mukaan peräti 70 prosenttia meistä koettaa sisukkaasti kehittää heikkouksiaan, mutta parhaimman tuloksen saavuttavat ne, jotka malttavat keskittyä vahvuuksiinsa.

Arvoisat kevään ylioppilaat,

Lämpimät onnittelut juhlapäivänänne! Olkaa ylpeitä siitä, mitä olette saavuttaneet. Toivotan teille onnea myös tuleviin pyrintöihinne. Maailma ei ole valmis. Se tarvitsee juuri teidän intoanne, teidän luovuuttanne ja juuri teidän vahvuuksianne!"

Lukion kuoro esitti juhlassa Pave Maijasen kappaleen Lähtisitkö.


Riemuylioppilaiden tervehdyksen juhlaan toi laulun muodossa
 baritoni Hannu Niemelä Pia Lempiälän säestyksellä.

Niemelä oli muokannut tekstin ylioppilaille sopivaksi

 Ruggero Leoncavallon Prologista oopperasta "Pajatso".

"Kai saan, kai saan, te naiset ja herrat, nyt itseni täten esittää teille? Mä olen Prologus!

On vanhemmilla tapana nyt antaa neuvoja paljon.

Ja Prologuksen tehtävä on myöskin kertoa teille, mikä nyt odottaa!

Vaan nyt en voi aloittaa näin: On elämän mentävä niin kuin aina, suoraa tietä nyt vain, suunnitelmamme mukaan, et suuntaa muuttaa saa!

Ei, ei - vaan päinvastoin koetan minä nyt tässä kuvata asiaa toisin: Haasteita elämän polulla varmasti on. Avoimin mielin vain kohtaa ne kaikki. Vastuu varmasti palkitaan.

Kun muistot takaa vuosien mieliimme palaavat, kertoa voimme: tuo aikamme lukiossa loi pohjan, jolle voimme  me tulevaisuuden rakentaa.

No niin! Nähdä nyt saatte, kuin valtava voima on rakkaus aina! Mutt' näätte te myös, kuinka vaikeaa on joskus hetki valinnan: Ovi on suljettuna! Vaan toinen auki on!

Nyt teitä mä pyydän,  että ette vain tyytyisi tarkkailijan rooliin. Olkaa rohkeita, luottakaa itseenne! Jokainen ihminen sen paikkansa löytää! Maailmassa esteitä riittää , mutt' luottaen voit ne kaikki selvittää!

Nyt on onnittelujen aika! 

Saa nähdä  kuinka kehittyy kaikki? No niin, matkamme jatkuu!



Lukion apulaisrehtori Anneli Kauppi.

Seuraavaksi juhlassa oli vuorossa apulaisrehtori Anneli Kaupin puhe ja ylioppilaiden lakitus. Hän totesi muun muassa, että ylioppilailta on vaadittu vuosien työ, jotta tähän juhlapäivään on päädytty. Saavutuksen johdosta kiitokset kuuluvat myös vanhemmille, isovanhemmille, sukulaisille ja kavereille sekä yhtä lailla lukion opettajille ja henkilökunnalle.

Puheessa otettiin esille nuoren sukupolven työelämään kohdistamia odotuksia ja vaatimuksia, sekä teknologisen kehityksen aiheuttamia muutoksia ammatteihin.

"Siirtyessänne aikanaan työelämään tulette kuulumaan niin sanottuun
 Z-sukupolveen. Työskentelette yhdessä teitä vanhempien X- ja Y-sukupolviin ja milleniaaleihin kuuluvien työkavereiden kanssa. Erot eri sukupolvien välillä ovat toisaalta veteen piirretty viiva ja toisaalta niitä erovaisuuksiakin löytyy. Ja hyvä niin, sillä erilaisuus on rikkaus. Te Z-sukupolveen kuuluvat eli zetat olette syntyneet langattomien verkkojen ja sosiaalisen median aikakautena. Digitaalinen maailma on teille luonnollinen osa vuorovaikutusta. Sosiaalisessa mediassa rakennatte yhteisöjä yhdessä samanhenkisten ja samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Tällä kaikella on merkitystä siihen, mitä odotatte esimerkiksi työelämältä ja johtamiselta. Työn haasteellisuus motivoi teitä ja luo innostuneisuutta, luovuutta ja myös sitoutumista.  Z-sukupolvi pohtii myös entistä enemmän työn eettisiä näkökulmia ja kantaa huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja ympäristöarvoista. Niinpä palkkaakin tärkeämpänä asiana pidetään sitä, että on hyvä esimies ja työ on merkityksellistä sekä vastaa omia moraalikäsityksiä. Halutaan olla osa sellaista yhteisöä, jolla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön."

. . .

"Tulevaisuuden työelämään siirtyvät ihmiset ovat mukautumiskykyisiä, luovia, yrittäjähenkisiä ja muutoksenhaluisia. Nämä taidot ovat muodostuneet nuorten sukupolvien selviytymisstrategioiksi maailmassa, jossa ei ole takeita elinikäisistä työpaikoista tai hyvinvointivaltion säilymisestä. Teknologian ja tekoälyn jatkuva kehittyminen lakkauttaa tiettyjä vanhoja ammatteja, mutta toisaalta synnyttää paljon uusia ammatteja. Sellaisiakin, joita voimme koettaa vain ennustaa tällä hetkellä." 


. . . 

"On siis todennäköistä, että te nuoret tulette toimimaan työuranne aikana useammassa eri ammatissa ja ehkäpä vielä tällä hetkellä tuntemattomassakin ammatissa. Hyvä koulutus antaa teille kuitenkin vahvan pohjan toimia ja muuntautua työelämän asettamiin vaatimuksiin. Kannustan teitä kouluttautumaan monipuolisesti ja rohkeasti itseenne uskoen. Tarttukaa uteliaasti kohtaamiinne mahdollisuuksiin. Myös oman maakuntamme tulevaisuus näyttää valoisalta uusien innovaatioiden ja julkaistujen investointien valossa. Otamme teidät ilomielin takaisin muutaman muualla, ja osalla teistä varmaan maailmallakin, vietettyjen vuosien jälkeen. Silloin oma kotiseutu toivottavasti näyttäytyy teille houkuttelevana vaihtoehtona työllistyä ja asettua asumaan."

Seuraavaksi juhlassa luettiin kaikkien uusien ylioppilaiden nimet ja myönnetyt stipendit. Tämän jälkeen julistettiin uudet ylioppilaat ja valkolakin sai asettaa kutreilleen.

Ylioppilaat kääntyivät yleisöön päin lakituksen ajaksi.

Juhlan odotettu kohokohta oli, kun valkolakin sai asettaa päähän.

Lakituksen jälkeen kuultiin vielä apulaisrehtorin puhe ylioppilaalle. Seuraavassa katkelmia puheesta:

"Filosofi Frank Martelan mukaan elämässä on lopulta vain kaksi suurta kysymystä: Mitä haluan tehdä? Ja miten saan sen tehtyä? Ensimmäinen koskettaa perimmäisiä päämääriä: Mitkä asiat ovat tekemisen arvoisia? Toinen koskettaa menetelmiä: Mitkä tekemisen tavat johtavat meidät parhaiten päämääräämme? 

Molemmat ovat elämäntaidon avainkysymyksiä, jotka yhdessä muodostavat hyvän elämän selkärangan. Ja molemmat ovat kysymyksiä, joiden vastauksena on oma elämäsi. Vaikka et koskaan olisi miettinyt niitä tietoisesti, vastaat näihin kysymyksiin joka päivä, jokaisella teollasi ja valinnallasi.

Sananlaskun mukaan jokainen on oman onnensa seppä. Frank Martela sanoo mieluummin: Jokainen on oman onnensa keskushyökkääjä.
Kun miettii jalkapallon keskushyökkääjää, niin hänellä on tärkeä rooli maalintekijänä, mutta jos joukkuetoverit eivät ikinä syötä palloa, niin ei hän pysty tekemään yhtään maalia.
Onnellisuus ei ole pelkästään minusta itsestäni kiinni, vaan se vaatii myös siihen ympärille porukan – ihmisiä, jotka tukevat minua pyrkimyksissäni.

Elämän merkitys on tehdä itsestään merkityksellinen muille ihmisille. Jos voimme tuntea tekevämme hyvää läheisillemme, se vahvistaa myös omaa hyvinvointiamme. Martelan mukaan ihminen ei ole saari. Oma hyvinvointimme on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka hyvin ihmiset meidän ympärillämme voivat."
. . .
"
Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salosen mukaan ihminen tarvitsee unelmia ja ylvään näkymän tulevaisuuteen, sillä unelmista luopuminen kutistaa elämää. Ilman uljaita näkymiä elämä uhkaa kaventua suoritukseksi, jossa kilpaillaan vain nopeudesta.

Unelmat harvoin toteutuvat itsestään. Niiden eteen pitää toimia ja tehdä työtä. Kaikki unelmat eivät toteudu, eikä niiden tarvitsekaan toteutua. Tärkeää on kuitenkin pysähtyä unelmien äärelle. Joskus myöhemmin saatat huomata olevasi tilanteessa, jossa mahdottomaltakin tuntunut unelma onkin käsilläsi.

Lopuksi haluan onnitella teitä uusia ylioppilaita Apulannan Toni Wirtasen laulun sanoin:"

Valot pimeyksien reunoilla
Ovat toisinaan himmeitä ja harvassa
Sulla on sisälläs valtameren kokoinen voima
Jonka sä voit oppaaksesi valjastaa

Tää on pelkkä tyhjä kuori
Joka sun pitää täyttää
Tää on valoista kirkkain, tää on loputon yö
Tää on sydämen lyönti, tää on ajattomuus


Ylioppilaan puheen piti Siiri Kallio.

Ohessa katkelmia Siirin puheesta:

"Koulutiellämme ovat puhaltaneet muutosten tuulet. Sen lisäksi, että kaksi Kokkolan suomalaista lukiota yhdistyivät, on matkallemme mahtunut vaikka mitä yllättäviä, yleismaailmallisia muutoksia. Olemme saaneet kohdata koulutiellämme koronapandemian, kiihtyvän digitalisaation ja lopulta koko maailmaa järkyttäneen sodan omalla mantereellamme, Ukrainassa.  

Ympäristötekijät ovat pakottaneet meidät jokaiset oppimaan joustavuutta ja epävarmuudensietokykyä. Välillä olemme joutuneet elää epävarmuudessa siitä, saammeko nähdä kasvotusten koulussa. Varmasti monessa kodissa on jouduttu pohtimaan kuluneen talven aikana sitä, kuinka suurista sähkölaskuista selvitään tai riittävätkö resurssit yhtään mihinkään ylimääräiseen. Lisäksi olemme saattaneet huolestua kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, joka harventaa metsiä ja lajeja ympärillämme. Monet asiat, joita olemme ennen pitäneet itsestäänselvyytenä ovat osoittautuneetkin hauraiksi ja muutoksille alttiiksi. 

Maailman muuttuessa ja konfliktien ollessa totisinta totta ajattelen, että tärkein työkalumme tulevaisuudessa tulee joustavuuden rinnalla olemaan oma kriittinen ja itsenäinen ajattelu. Lukio on tarjonnut sen harjoittamiseen mahdollisuuden, jos siihen on itse ollut valmis tarttumaan. Lukion tärkein tehtävä, yleissivistys, on avain itsenäiseen ajatteluun. Jos ei tiedä, mitä maailmassa tapahtuu ja on tapahtunut, on hankalaa arvioida mitään asiaa kriittisesti."

. . .

"Maailmassa, jossa vastakkainasettelu kuten myös kilpa-asettelu kasvavat jatkuvasti olisi hyvä ymmärtää se, että ihan jokainen meistä on pohjimmiltaan saman arvoinen. Jokainen ihminen jokaisessa maailmankolkassa ansaitsisi sen mahdollisuuden kuin me ylioppilaat olemme saaneet, mahdollisuuden yleistietoon, lukutaitoon ja sivistykseen. Näiden taitojen oppiminen ei kuuluisi olla vain tiettyjen ihmisryhmien etuoikeus, vaan jokaisen ihmisen perusoikeus, aivan kuten jo yleismaailmallinen lastenoikeuksien julistus sanoo. Kutenkin edelleen tässä maailman ajassa me ylioppilaat olemme etuoikeutettuja, meillä on ollut mahdollisuus oppia. 

Arvoisat ylioppilaat ja juhlavieraat! Ajatelkaa rohkeasti ja hyödyntäkää kaikkea sitä tietoa, jonka olette oppineet. Olkaa kriittisiä ja välittäkää toisistanne. Yhteistyöllä voimme säilyttää rauhan ja välttyä konflikteilta. Sen sijaan, että toistaisimme historiaa sotien muodossa, luontoa tuhoten ja ihmisoikeuksia tallomalla oman etumme vuoksi, voimme pitää huolta toinen toisistamme ja tästä ainutkertaisesta maailmasta, jossa saamme elää."

. . .

"Toivottavasti jokainen meistä ottaa lukiosta mukaansa taidon ajatella ja ymmärryksen siitä, että kuka tahansa voi olla avain muutokseen! Kuten intialainen Mahatma Gandhikin aikanaan sanoi, “Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”.  

Tänään on se päivä, jolloin saamme hetken nauttia valokeiloista, jotka osoittavat kultaisiin ja hopeisiin lyyroihimme ja nauttia siitä, että suuri urakka on nyt takana. Tämä juhlapäivä on hartaalla työllä ansaittu. On aika kilistellä ja nauttia päivästä läheistemme ympäröimänä ennen kuin lähdemme kohti uusia haasteita. Yksi luku elämäntarinassamme on nyt päättymässä ja uusi sivu kääntymässä. Onnea tästä jokaiselle! "


Juhlamme päättyi kauniiseen Suvivirteen, jota lukion bändi säesti.

Juhlan videotallenne on katsottavissa linkistä

Kiitokset kaikille niille tahoille, jotka olivat juhlaamme mahdollistamassa. Kiitokset esiintyjille ja heidän ohjaajilleen. Kiitokset myös Kokkolan seurakunnalle mahdollisuudesta järjestää juhla Kokkolan kaupungin kirkossa.



Lämpimät onnittelut teille uudet ylioppilaat!















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti