Yhdenvertaisuuden päivä

 Keskiviikkona 17.5. vietettiin Kokkolan suomalaisessa lukiossa yhdenvertaisuuden päivää. Kokkolan suomalaisen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä sovittiin vuosille 2023-2025 yhdenvertaisuuden päivät seuraavilla teemoilla:

·       v. 2023 Pride-päivä

·       v. 2024 rasisminvastainen päivä

·       v. 2025 tasa-arvon päivä

Tämän vuoden teemapäivä keskittyi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan lukio-opetuksen tulee ”edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä demokratiaa ja hyvinvointia. --Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa, asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.”

Pride-päivänä kuultiin terveydenhoitaja Niina Heinosen ja koulupsykologi Roosa Di Baldon avaus aiheesta itsetuntemus ja oma tila.

Koulupsykologi Roosa Di Baldo ja kouluterveydenhoitaja Niina Heinonen kertoivat muun muassa itsemyötätunnosta ja omista oikeuksista sekä pitivät tietovisan.

Vasemmalta Niina, Eveliina ja Roosa omalla infopisteellään.

Neljäntoista kohdan omien oikeuksien listaa sai myös aulan infopisteeltä, lisäksi lappuseen oli mahdollista kirjata omien oikeuksien tavoitteita kuten vaikkapa:

Kun epäonnistun, haluan itsesyytösten sijaan lohduttaa itseäni.

Sallin joka päivä itselleni pienen hetken, jolloin minulla on lupa nauttia elämästä.

 Pidennetyllä ruokavälitunnilla koulun aulassa oli sateenkaareva pop up -kirjasto, pinssipaja, kasvomaalausta, siirtotatuointeja ja tietoa julisteiden, esitteiden ja keskustelujen muodossa.

Kasvomaalausta

Pinssipaja oli hyvin suosittu.

 Päivä huipentui Lakeuden Sateenkaaren tiedottajan Julla Laurilan luentoon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Julla kertoi luennollaan muun muassa omista kokemuksistaan muunsukupuolisena sateenkaari-ihmisenä, valotti vasta uudistettua trans-lakia sekä puhui median representaatioiden moninaisuuden tärkeydestä.

Vasemmalla tilaisuuden juontaja, uskonnon, elämänkatsomustiedon, psykologian ja filosofian lehtori Pauliina Savolainen ja vieraamme Julla Laurila. Julla kertoi muun muassa, että identiteetti on monitahoinen tunteita herättävä asia. Meillä kaikilla on tarve samaistua ja kuulua johonkin yhteisöön. Kaikkien termien muistaminen ei ole oleellista, vaan tärkeintä on kunnioittaa muita ihmisiä.

Ystävyysvierailu Liettuan Marijampoléen

 Kokkolan kaupunki on toteuttanut ystävyystoimintaa vastavuoroisina vierailuina Liettuan Marijampolén ystävyyskaupungin kanssa. Huhtikuussa 17.-21.4.2023 ryhmä Hakalahden koulun oppilaita ja Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijoita sekä rehtorit ja kaksi opettajaa toteuttivat vierailun Marijampoléen ja tutustuivat siellä paikalliseen lukioon Rygiskui Jono Gymnasiumiin. Toteutetun vierailun teemana oli tutustuminen paikalliseen kulttuuriperintöön ja luonnonympäristöön. Saamme liettualaiset puolestaan vastavierailulle Kokkolaan syksyllä 2023.

Seuraavassa KSL:n vierailulla mukana olleiden opiskelijoiden kertomuksia matkapäiviltä:

Ensimmäisenä vierailupäivänä tiistaina 18.4. koulun laboratoriossa tutkittiin Kokkolasta näytteenä vietyä Suntin vettä. Vesinäytetutkimuksissa tutkittiin mm. veden pH-arvoa, veden kovuutta ja nitraattipitoisuutta. Suntin veden pH-arvo oli 7.

Liettualaiset näyttivät heidän perinnetanssejaan.

Ja pääsimme myös tanssimaan heidän kanssaan. 

Ryhmä vieraili myös kaupungintalolla, jossa rehtorit ja kaupungin johto tapasivat.

Tässä tutustutaan Marijampolen kaupunkiin oppaan johdolla.

Kaupunki on tunnettu siitä, että siellä on paljon värikkäitä maalauksia rakennusten seinillä. 

Myös muunlaista taidetta löytyi.

Marijampolén hieno kirkko sekä ulkoa että sisältä.

Sateinen keskiviikkoaamu alkoi erilaisilla työpajoilla Marijampolén yliopistolla ja siihen tutustumisella. Yhdessä työpajassa saimme esim. piirtää 3D-kynillä ja toisessa ohjelmoida robotteja! 

Vietettyämme aamun yliopistolla lähdimme koko porukan kanssa bussilla kohti Kaunasta, joka on vähän isompi kaupunki reilu tunnin ajomatkan päässä Marijampolesta. Kaunaksessa kävimme valtavassa ostoskeskuksessa ja liikuimme siellä itsenäisesti kahden tunnin ajan. Shoppaillessa tuli tuhlattua rahaa ehkä vähän liikaakin, mutta hyviä löytöjä saatiin. Pääsimme vierailemaan vielä kahdessa todella mielenkiintoisessa museossa. Ensimmäisessä museossa esillä oli ihmisten luita ja elimiä. Oli mielenkiintoista nähdä asioita joita ei ehkä ennen oltu nähty. Toiseen museoon, joka oli ulkona oleva sotamuseo, matkasimme vielä pienen matkan bussilla ja oli siistiä kuulla oppaamme selostusta museon esineistä ja sodasta. 

Pitkän päivän jälkeen olimme kaikki väsyneitä ja bussimatka takaisin Marijampoleen sujui rauhallisesti ja Kaunaksen ostoksia kavereille esitellen. 

Illalla kotiuduimme majoittajaperheisiin ja lähdimme vielä kaupunkiin porukalla viettämään vapaa-aikaa.

Matkamme alkoi torstaina 20.4. aamulla Marijampolen juna-asemalta. Matkustimme noin puolen tunnin matkan Kazlu Rudan kylään/kaupunkiin. Siellä tapasimme päivän oppaamme, joka lähti kanssamme retkelle.

 

Käveltyämme hetken kylän läpi pääsimme metsään. Sää oli todella hyvä ja metsä oli kaunis. Metsässä kävelimme noin tunnin matkan, jonka aikana pysähdyimme muun muassa tekemään oppaan ohjaaman ”taukojumpan”. Pysähdyimme myös näköalatornille, josta näki laajasti hienoa metsää.

 

Lopulta saavuimme suurelle metsäaukiolle, jossa meitä odotti ruokaa, sekä kaikenlaista tekemistä. Kokkimme oli tehnyt meille meksikolaistyylistä ruokaa, joka maistui varmasti kaikille. Aukiolla oli puisia penkkejä sekä suuri nuotio, jonka ympärillä vietimme aikaa. Halutessaan sai pelata erilaisia pelejä yhdessä, tai vain nauttia musiikista, ruoasta ja säästä.

 

Vietimme aukiolla aikaa pari tuntia, kunnes lähdimme takaisin. Oppaamme esitteli vielä matkalla historiallisia paikkoja, joita metsästä löytyi. Lopulta matkasimme junalla takaisin Marijampoleen ja vietimme loppuillan perheissämme.

Kerstin Kronvall vieraana

Tietokirjailija ja aiemmin Ylen ulkomaantoimittajana mm. Ukrainasta ja Venäjältä raportoinut  Kerstin Kronvall kertoi opiskelijoillemme sananvapaudesta ja asioista, jotka rajoittavat sitä eri maissa. Samalla hän kertoi toimittajan työstä Suomessa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Ei-demokraattisista maista esimerkkinä Kronvall käytti tuntemaansa Venäjää. 

Kerstin Kronvall

Esimerkiksi pelko ulkomaan agentiksi leimaamisesta rajoittaa tällä hetkellä venäläisten sananvapautta. 

Vuonna 2016 Putin määräsi suljettavaksi haitallisen kaatopaikan. Muuta kaatopaikkaa ei silti avattu. Moskovan alueella asuu 15 miljoonaa ihmistä. Näiden ihmisten roskat alettiin viedä Moskovan ympärille olevien kuntien kaatopaikoille. Aktiiviset kaupunkilaiset estivät roska-autojen etenemistä kävelemällä suojatiellä. Tästä oli vähän apua ja uusi kaatopaikka avattiin. Tämän toiminnan ideoija ja toteuttaja joutui kuitenkin vankilaan. 

Sakkoja Venäjällä on annettu myös siitä, että aktiivinen kansalainen on aloittanut rahankeräyksen hengityssuojaimien hankkimiseen. Sakkojen peruste oli valeuutisten levittäminen.

Hyvään journalismiin kuuluu, että tieto tarkistetaan kahdesta toisistaan riippumattomista lähteistä. Toimittajia tarvitaan, jotta tiedetään, mihin kansalaisten verorahat menevät.

Suomessa tämä on helppoa, sillä viranomaisilla on velvollisuus selvittää asiat ja kertoa pyydettäessä toimittajalle. Venäjällä toimittajan on mahdotonta saada tietoa viranomaisilta. Viranomaisilla on seitsemän päivää aikaa kertoa, voiko toimittajan kysymykseen vastata. 

Venäjällä tavalliset ihmiset eivät tiedä, miten yhteiskunta toimii. He maksavat veroja, jotta saisivat olla rauhassa. He eivät kysele, mihin verorahat menevät. Niin sanottu ilmainen koulutus ei ole käytännössä ilmainen. Sairaalassakin maksetaan itse lakanoista.

Moskovassa asuessaan ja ulkomaan toimittajana toimiessaan Kronvall huomasi useita kertoja, että hänen asunnossaan oli käyty. Ulkomaan toimittajia seurataan Venäjällä. Toimittajien ei ole kuitenkaan vaarallista olla maassa. Sen sijaan ulkomaan toimittajalle on vaarallista kertoa epäkohdista tai asioista, jotka ovat maassa huonosti. 

Luonnontiede-ilta 11.5.

 Keskiviikkona 11.5. järjestimme kaikille lukiomme luonnontieteistä ja teknologiasta kiinnostuneille opiskelijoille luonnontiede- ja tekniikka-aiheisen tapahtuman. Aloitimme pitsatarjoilulla koulun ruokalassa ja sen jälkeen ohjelmassa oli kiertää joukkueina Seppo io-ohjelmalla laadittuja tehtävärasteja kaupungilla. Parhaat tietäjät toki palkittiin hienoilla palkinnoilla. Tehtäväradan jälkeen lukiomme Taiga Sat-tiimi esitteli projektiaan ja kertoi kilpailumatkastaan Vaasaan. Tämän jälkeen opiskelijat valitsivat mieleisiään työpajoja, johon osallistuivat. Loppuilta sujuikin mukavan tekemisen ja yhdessäolon merkeissä. Palataan seuraavien kuvien myötä vielä illan kulkuun:

LUMA-illoissamme jo perinteeksi on muodostunut, että vatsat täytetään ensin, jotta jaksaa. Opeporukalla paistetut pitsat maistuivat tälläkin kertaa.

Tehtäväradan rasteja ja joukkueiden etenemistä saattoi seurata Seppo io - sovelluksesta.

Tässä tehtäväradan parhailla pisteillä suorittanut joukkue Terapia,
jonka jäsenet saivat Kotipizzan lahjakortit.

Tasapistein joukkueet Karhukopla (yllä) ja Apina sijoittuivat toiseksi. Heidät palkittiin Kokkolan suomalaisen lukion logolla varustetuilla lippiksillä. Nämä lippikset olivat ihka ensimmäiset luovutettavat lukiomme lippikset.

 

Lukiomme viiden opiskelijan tiimi lehtori Erkko Saviaron ohjaamana osallistui Euroopan avaruusjärjestön järjestämään tölkkisatelliittikisaan. He ovat suunnitelleet satelliittiaan syksystä saakka ja projekti huipentui nyt keväällä kansalliseen loppukilpailuun Vaasassa. Projektiryhmään kuuluivat vasemmalta lukion Senja Hosionaho, Olivia Komulainen, Alex Hyytinen, Ville Ikola ja Neea Oinas, joka oli estynyt olemaan tässä esittelyssä mukana. Opiskelijoille projekti on ollut hieno ja monella tapaa opettavainen kokemus, jota he suosittelevat muillekin, kun syksyllä aloitetaan jälleen uuden projektin valmistelu.

Satelliitin tulee mahtua tietyn kokoiseen tölkkiin. Satelliitti kuljetetaan taivaalle raketin avulla. TaigaSat ryhmän satelliitti saavutti noin 350 metrin korkeuden ja matkallaan maanpinnalle se mittasi mm. ilmanpainetta, lämpötilaa, kosteutta sekä analysoi infrapunakameran avulla

 ympäristövaikutuksia kasvillisuuteen.

Iltamme jatkui mieluisan puuhastelun merkeissä. Tässä työpajassa oli mahdollista rakentaa kevyt lennokki ohjeiden mukaan.

Olivia ja Senja keskittyneinä lennokin rakenteisiin.

Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa normaalille koulutyölle, jossa käytetään paljon tietokonetta.

Origami-työpisteeltä löytyi ohjeita helppojen origamihahmojen taitteluun. Tässä kettu.

Origamiperhosia

ja tässä on syntymässä sydän.

Tietokonepelien harrastajille oli oma työpisteensä.

Myös perinteiset lautapelit olivat suosittuja.

Olipas taas kiva hengailla kavereiden kanssa ja harrastaa luonnontieteitä yhdessä. Syksyllä jatkamme LUMATEK-tapahtuman merkeissä.