Lukukauden päätös

 Viimeisellä kouluviikolla lukion käytävillä liikkui tonttuja ja vilahtipa joukossa itse joulupukkikin. Jouluisiin asuihin sonnustautuneet abit nimittäin kuvasivat materiaalia tulevaan puurojuhlavideoon. Tänä vuonna emme voineet seurata juhlaa salissa, vaan jouluhupailut katsottiin videona luokissa.

Joulupukki tonttojoukkoineen viihdytti mm. rehtoriamme Raimoa, 

jolla yllä abien lahjoittama joulupaita.

Kyllä tämmöisessä joulupaidassa kehtaa juhlia, on valot ja kaikki!

Lauantaina 19.12. syyslukukauden päätöspäivänä koululla järjestettiin pieni jouluinen tilaisuus, joka videoitiin suorana opiskelijoille. 

Videotervehdyksessä ryhmä Soitinyhtye esitti kappaleen Walking in the Air, vasemmalta Sanni Ojala piano, Siiri Kallio piano, Kasperi Brandt piano, Arttu Kivistö rummut ja Oona Ojala ukulele, kuvassa mukana tervehtimässä myös Anneli ja Raimo.

Näiden kuvien myötä Kokkolan suomalainen lukio kiittää syyslukukaudesta ja toivottaa kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2021!

Juhlimme itsenäisyyttä ja syksyn ylioppilaita

 Perjantaina 4.12. lakitettiin syksyn uudet ylioppilaat ja samalla juhlistettiin Suomen itsenäisyyttä. Koronarajoitukset huomioiden lukiolaiset seurasivat juhlan kulkua videon välityksellä luokissa. Yhteislyseon toimipaikan ja Kokkolan aikuislukion ylioppilaita juhlistettiin yhteisellä tilaisuudella, josta seuraavassa katkelmia.

           Yhteislyseon toimipaikan rehtori Raimo Lammi lausui juhlan tervehdyssanat.                               

                         

Lukion musiikkiryhmässä esiintyivät Samu Mutka, rummut, Aku Känsäkangas, basso,

 Kerttu Backman, huilu, Ville Kotilainen, kitara, Nuppu Uusitalo, viulu. 

Lisäksi pianolla säesti musiikinopettaja Pia Järvi. 

Kappaleet olivat Anssi Tikanmäen Aamu lakeuksilla ja Kiutaköngäs.

Juhlapuheen piti sivistystoimenjohtaja Terho Taarna.

Seuraavassa otteita Taarnan puheesta:

"Syksyn ylioppilasjuhla ajoittuu yleensä lukion itsenäisyysjuhlan yhteyteen eikä suotta, sillä onhan uusia ylioppilaita usein nimitetty juuri isänmaan toivoiksi, latinaksi Spes Patriae. Tänä vuonna itsenäinen Suomi täyttää 103 vuotta ja kotikaupunkimme Kokkola puolestaan on viettänyt 400-vuotisjuhlavuottaan.

Mutta millaisena aikana ja millaiseen maahan ja maailmassa te ylioppilaat nyt valmistutte? Kuluvana vuonna ehkä kaikkein näkyvimmin esillä on ollut maailmanlaajuinen koronaviruspandemia, minkä johdosta tämäkin tilaisuus on täytynyt järjestää poikkeusjärjestelyin. 

Samalla myös globaali ilmaston lämpeneminen sen aiheuttamine äärevine sääilmiöineen, taloudellinen ja poliittinen epävakaus ovat muita esimerkkejä riskeistä, joiden keskellä elämme. Historian tunneilta tutuksi ovat tulleet puolestaan erilaiset historialliset sodat, kriisit tai muut tapahtumat, joiden jälkeen maailma ei ole enää ollut entisellään. Nämä vain muutamat esimerkit kertovat samalla siitä, että maailma elää erilaisten muutosten keskellä eivätkä monet muutokset, ole aina ennustettavissamme saati hallittavissamme. Tulevaisuus näyttääkin olevan täynnä monia erilaisia epävarmuustekijöitä ja samalla ratkaisuja joudutaan tekemään usein melko vähäisten ja epävarmojen taustatietojen perusteella. Muutosten ja epävarmuuden jonkinasteinen sietäminen onkin uskoakseni yksi tulevaisuuden avaintaidoista.

Kun nyt juhlimme myös Suomen itsenäisyyttä, on syytä huomata ja muistaa, että merkittävien tavoitteiden saavuttaminen niin yksilön kuin valtionkin tasolla vaatii yleensä paitsi vahvaa tahtoa myös kykyä tehdä yhteistyötä.

Muistakaa siis omassa elämässännekin, että vaikka itsenäisyys merkitsisikin kohtalon ottamista omiin käsiin ja omista asioista päättämistä, on se samalla kulkemista muiden samanvertaisten ja samanarvoisten rinnalla yhdessä. Samalla tavoin kuin valtaan ja vapauteen liittyy aina vastuullisuus voi itsenäisyyden vastinparina nähdä yhteistyön. Itsenäisyys merkitsee astumista muiden rinnalle.

Nyt kun lukio-opinnot jäävät taaksenne ja siirrytte kohti tulevia haasteita, haluankin rohkaista teitä kaikkia. Suunnatkaamme siksi eteenpäin optimistisina, sillä tulevaisuus tarvitsee aina tekijänsä. Astukaa elämänne askeleita rohkeina ja avoimin mielin. Kehittäkää itseänne mutta pitäkää samalla huolta itsenne lisäksi myös kanssaihmisistänne ja elinympäristöstämme niin kotimaassa kuin maailmalla. Tämän talon kasvatteina muistakaamme myös viereisessä Länsipuistossa sijaitsevan, entisen kaupunginlääkäri Einar Cederbergin muistoksi pystytetyn Tyrsky-veistoksen jalustassa lukevat sanat: ”Ihmisen suuruus ilmenee tavassa kohdella lähimmäisiään”.

Tänä aikana, jolloin on hyvin monenlaista tietoa - niin oikeaa kuin harhaanjohtavaakin - tarjolla ylen määrin, ja jolloin voi olla joskus vaikeaa arvioida sen luotettavuutta, mutta pyrkikää silti aina totuuteen ja toimikaa rohkeasti sen puolesta, minkä katsotte oikeaksi ja puolustakaa ihmisoikeuksia kaikissa tilanteissa. Näillä neuvoilla haluan teitä evästää sekä oman elämänne että kotikaupunkimme ja isänmaamme rakentamisessa. 

Omasta puolestani haluan vielä onnitella teitä loppuun saatetuista lukio-opinnoistanne ja suorittamastanne ylioppilastutkinnosta!"

Opiskelijakunnan kunniapuheenjohtaja Roope Sarajärvi luovutti Vapauden viestikapulan 

opiskelijakunnan nykyiselle puheenjohtajalle Riia Pulkkiselle.

    

Ylioppilaan puheenvuoron piti Minna Hollanti.

    Yhteislyseon toimipaikan ja Kokkolan aikuislukion uudet ylioppilaat.

Juhlamme päättyi Maamme-lauluun.

Hyvää itsenäisyyspäivää sekä onnea ja menestystä uusille ylioppilaille!    

Luonnontieteen johdantokurssin kuulumisia

 

Kuluvana lukuvuonna luonnontieteen ja teknologian erityislinjalla aloitti yhteensä 34 opiskelijaa. Kaikki suorittavat erityislinjan opintojensa alussa Luonnontieteen johdantokurssin. Kurssilla tehdään tutustumiskäynti Centria-ammattikorkeakoululle, jossa heille esitellään oppilaitosta ja sen toimintaa. Lisäksi opiskelijat kuuntelivat ns. orientaatioluennon, jossa heille kerrottiin ajankohtaisista globaaleista haasteista kuten kiertotaloudesta, jätteistä, ilmastonmuutoksesta ja energiantuotannosta.

Kurssilla tehtiin laborointeja biologian, kemian ja fysiikan aiheisiin liittyen. Centrian laboratoriossa opiskelijat eristivät omaa DNA:ta posken limakalvon soluista ja toisena työnä eristettiin lehtivihreän väriaineita ohutlevykromatografialla. Fysiikan työssä määritettiin hyötysuhdetta.

Oman solunäytteen käsittelyä, jotta DNA vapautuisi soluista ja pysyisi ehyenä.

Siellä sitä on, omaa DNA:ta valmiina pyydystettäväksi pulloon :)

Kurssin viimeinen viikko oli ns. Boliden-viikko, jolloin opiskelijat seurasivat etänä Boliden Oy:n asiantuntijoiden esityksiä sinkin tuotantoprosessista, sinkin tuotannon ympäristövaikutuksista ja niiden seurannasta sekä kiertotaloudesta. Luennoilla todettiin, että moderni maailma tarvitsee yhä enemmän metalleja. Sähköautojen määrä tulee kasvamaan ja uusiutuviin energiateknologioihin siirtyminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vaativat paljon metalleja. Jotta metallien kasvava tarve pystytään kattamaan, tarvitaan sekä kaivostuotantoa että kierrätystä. Suomessa ja EU:n alueella kierrättäminen on paljon tehokkaampaa kuin esim. USA:ssa tai Aasiassa, niinpä metallien kierrättämistä tulee tehostaa maailmanlaajuisesti. Henkeä kohden laskettuna tuotamme elektroniikkaromua 7,3 kg vuodessa, joten kestävän kehityksen ja tehokkaan kiertotalouden kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että romu käsitellään ja metallit kerätään asianmukaisesti talteen eikä romulla tehdä rikollista bisnestä ja sitä kuljeteta laittomasti esim. Afrikkaan ja Aasiaan.

Kiertotalouden luennolla mm. vertailtiin polttomoottoriauton ja sähköauton sisältämiä eri metallien määriä. Sähköautossa on huomattavasti enemmän metallia. Opiskelijoille esiteltiin myös, että yhdessä tuulimyllyn turbiinissa voi olla kuparia 400 – 4000 kg. Kuparin lisäksi tuulimyllyihin tarvitaan paljon muitakin metalleja ja mm. sen kestomagneetteihin harvinaisia maametalleja kuten neodyymiä ja dysprosiumia. Kuvaavaa on, että 1990-luvun kännykässä oli noin 30 elementtiä ja nykyisissä älypuhelimissa niitä on noin 60. Yleisesti ottaen keskiluokan kasvu globaalisti lisää korkean teknologian tuotteiden kulutusta. Mielenkiintoinen tieto oli myös se, että maailmassa on tällä hetkellä noin 425 000 sähköbussia, joista 99 % on Kiinassa.

Tänä vuonna emme voineet vierailla Boliden Oy:llä pandemian takia, mutta onneksi etäyhteydellä saatoimme kuunnella asiantuntijoiden esityksiä. Kuvassa Yhteislyseon toimipaikan johdantokurssilaisia ja keskellä etäyhteyden päässä Boliden Oy:n tutkimuspäällikkö Justin Salminen.

Nuorisovaltuustovaalit 10.11.2020

 Yhteislyseon toimipaikassa äänestettiin edustaja Kokkolan nuorisovaltuustoon 1.1.2021 alkavalle kaksivuotiskaudelle. Ehdokkaina olivat Siiri Kallio ja Rosaline Sesay. Vaali oli todella tasainen ja valituksi tuli Siiri Kallio äänin 138-132. Onnittelut Siirille!

Äänestys kävi vilkaana välituntien aikana.

Oppia työelämätaitoihin

 Kokkolan suomalaisen lukion äidinkielen puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventävällä kurssilla (ÄI07.1Y) saimme vieraaksemme Leif Lindbergin, Osuuskauppa KPO:n henkilöstöpäällikön, kertomaan, millaisia sosiaalisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja työelämässä vaaditaan tai on hyötyä sekä millaisia ominaisuuksia ja taitoja työtoverit ja esimiehet työssä arvostavat ja odottavat työtekijöiltään ja kollegoiltaan. Hän esitteli myös työhaunprosessin työhakemuksen täyttämisestä työhaastatteluun sekä miten niiden avulla työantajat selvittävät työhakijan sopivuutta työtehtäviin. Lisäksi hän kertoi myös omasta opinto- ja työurastaan, työtehtävästään ja -paikastaan.

KPO:n henkilöstöjohtaja Leif Linberg

Lyhyen tunnin aikana ehdin oppia paljon uutta ja tämä tunnin mittainen vierailu oli mielestäni todella hyödyllistä. Uskon, että muutkin kurssitoverit tähän mielipiteeseen samaistuvat. Työelämä, vuorovaikutustaidot työssä ja erityisesti työhaun vaiheisiin liittyvät asiat ovat juuri niitä asioita, mistä me työelämään astuvat nuoret olemme kiinnostuneita, mistä haluamme kuulla ja mitä meidän täytyy osata ja oppia. Haluamme kiittää Leif Lindbergin vierailusta!

Zhibo Yang, LY19c

Lukiota jäljellä 100 päivää!

 Keskiviikkona 28.10.2020 abeilla oli tärkeä päivä, nimittäin koulua oli jäljellä enää tasan 100 päivää. Ja tätähän piti juhlia näyttävästi. Abit tulivat kouluun pyjama päällä ja rehtori Raimon avustuksella merkittävää päivää juhlistettiin "riittävällä määrällä" pitsoja.

Kyllä nyt jaksetaan rutistaa lukio loppuun saakka!

Koodilähettiläät

Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta järjestää yhdessä Buutti Oy:n kanssa kouluille suunnattuja kiertueita, joilla tehdään opiskelijoille tutuksi tekniikan ja ICT-alan opintovaihtoehtoja ja innostetaan nuoria ja erityisesti tyttöjä suuntautumaan näille aloille. 

Lukiollamme esittelyn pitivät sähkötekniikan opiskelija Joonas Patana ja elektroniikan ja tietoliikennetekniikan opiskelija Enni Marjamaa. He kertoivat alan opinnoista ja sekä tarjoutuvista uravaihtoehdoista. Konkreettiset esimerkit ICT-sovelluksista sekä opiskelijoiden harjoitustöinä tekemistä laitteista kuvien ja videoiden muodossa innostivat lukiomme luonnontiede- ja teknologialinjan opiskelijoita. Joonas ja Enni kannustivat nuoria opiskelemaan erityisesti luonnontieteitä ja kieliä.

Joonas Patana ja Enni Marjamaa

Esittelijät kertoivat, että alalla on tällä hetkellä non 10 000 työntekijän vaje ja että alalle toivotaan lisää erityisesti naisia. Esittelyssä tutuksi tulivat tekniikan alan eri opinto-ohjelmien opintojen rakenne sekä myös se, millaisiin ammatteihin ja työtehtäviin tutkinnon suorittanut voi sijoittua. Joonas ja Enni totesivat, että opinnot ja alalla työskentely on nykyään hyvin kansainvälistä. 

 

Nuorilta nuorille tieto välittyy parhaiten.

Lasten ja nuorten oikeuksien teemaviikko 16.-20.11.2020

 

 

Kokkolan suomalaisessa lukiossa vietettiin Lasten ja nuorten oikeuksien viikkoa keskiviikon 18.11. ryhmänohjaustunnilla. Teematunnilla kerrottiin lasten oikeuksien sopimuksesta muun muassa, että tämä ihmisoikeussopimus on laadittu vuonna 1989 ja että Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 1991. Sopimuksessa on neljä perusperiaatetta: lasten syrjimättömyys, lapsen edun ensisijainen harkinta, lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen omassa elämässään sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen. 

Kokkolassa halutaan kunnioittaa ja noudattaa sopimusta, ja KSL:n teematunnilla tavoitteena oli sopimuksesta kertominen, nuorten kuuleminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Opiskelijat saivat ryhmissä pohtia, millainen olisi nuorten näkökulmasta hyvä koulu, ihanteellinen opetus ja koulupäivä, kiinnostava teemapäivä tai juhla ja niin edelleen. Opiskelijoiden parhaat ehdotukset palkitaan ja ideoita ja toiveita pyritään myös toteuttamaan. Lisäksi opiskelijakunnan hallitukset julistivat molemmissa toimipaikoissa kilpailut, joihin toivotaan jonkinlaista luovaa tuotosta, jossa tarkastellaan nuorten oikeuksia jollakin tavalla. Kilpailuaikaa on 7.12. saakka.  

Lasten ja nuorten oikeuksien viikon teemana on vuonna 2020 lasten oikeus tulevaisuuteen. Teematunnilta saatiin paljon ideoita ja ajatuksia, joita halutaan myös kirjata Kokkolan suomalaisen lukion seuraavan kahden vuoden kehittämiskohteiksi. Joka tapauksessa päivä osoitti sen, että tällainen kuulemistunti on tarpeellinen myös tulevaisuudessa. Perjantaina vielä liputettiin Lasten oikeuksien kunniaksi.

Opettajat pohtivat mm. miten he omalla toiminnallaan voivat huomioida nuoren näkökulman toiminnassaan. Näistä lupauksista koostettiin oheinen huoneentaulu.

Etä-Lontoo

Kokkolan suomalaisen lukion perinteinen Lontoon kulttuurimatka peruuntui tänä vuonna poikkeuksellisten olojen vuoksi. Jos lukiolaiset eivät pääse Lontooseen, on pieni pala Lontoota tuotava lukiolaisten luo: ennen syyslomaa Lontoo-ryhmä kokoontui viettämään "etä-Lontoota" eli Lontoo-aiheista iltaa Kiviniityn musaluokkaan. Ohjelmassa oli kasapäin pizzaa ja muita herkkuja sekä musiikillinen matka Bohemian Rhapsody-elokuvan siivittämänä. 

Läntisen tuolla puolen

Kokkolan suomalaisen lukion historian ja uskonnon kurssilaiset pääsivät pohtimaan, mitä länsi ja länsimaalaisuus on. Opettaja ja rauhankasvattaja Hanna Niittymäki sekä yhteiskuntatieteiden tohtori Karim Maiche saapuivat vierailulle Kokkolaan haastamaan käsityksiämme lännestä. Koulutuspäivä perustui Hannan ja Karimin koostamaan mediakriittiseen Läntisen tuolla puolen-opetusmateriaaliin. Opiskelumateriaali on tarkoitettu yhdenvertaisuutta edistävän länsikriittisen opetuksen tueksi. Vierailu oli osa lukiokoulutuksen globaalikasvatusta ja sen järjestäjänä toimi Kokkolan Maailmankoulu.

 http://lantisentuollapuolen.rauhanpuolustajat.org/

Kokkola 400 - Onni suosii rohkeaa

Kokkolan suomalaisen lukion Kiviniityn toimipaikan äidinkielen tunnilla käytiin tutustumassa K. H. Renlundin museon Roosin talolla Kokkola 400 – Onni suosii rohkeaa -näyttelyyn. Näyttelystä saatiin aiheita rooleissa tehtäviin journalistisiin vaikuttaviin juttuihin, kuten arvosteluun, pääkirjoitukseen, mielipidekirjoitukseen tai uutisanalyysiin. Kuvassa on toisen vuosiluokan opiskelijoita.

Kevään ylioppilaiden juhla 29.8.

 Koronaepidemia siirsi kevään ylioppilaiden juhlinnan elokuun viimeiselle viikonlopulle ja lauantaina 29.9. saimme vihdoin juhlia uusia ylioppilaitamme Länsipuiston puistossa järjestetyllä pienimuotoisella juhlatilaisuudella. Juhla oli yhteinen kaikille Kokkolan kaupungin lukioiden uusille ylioppilaille.

           

            Ennen juhlaa otettiin ryhmävalokuvia ja sitten ryhmittäydyttiin kulkemaan juhla-aukiolle.

        Ylioppilaat rymittäytyivät lavan eteen, yleisö jäi turvallisen etäisyyden päähän 

alueen reunalle seuraamaan juhlan kulkua.

Lukion kuoro ja bändi esittivät mm. Ultra Bran kappaleen Minä suojelen sinua kaikelta. Mukana musiikin opettajamme Pia Järvi ja Henna-Maria Harju.

                                                          Kaupunginjohtaja Stina Mattila

Seuraavassa poimintoja kaupunginjohtaja Stina Mattilan juhlapuheesta:

”Maailma on päässyt unohtamaan, että ihmiset ovat semmoisia, jommoisiksi he kasvatetaan”, kirjoitti Lucina Hagman vuonna 1900 kirjassaan Kasvatus rakkauteen.

Lucina Hagmanin kasvatusideat tuntuvat kovin ajankohtaisilta vielä reilut sata vuotta niiden esittämisen jälkeenkin. Edelleen sukupuolella on väliä koulutuksessa ja oppimisessa. Edelleen perheiden sosiaalinen asema vaikuttaa lasten opintien valintoihin. Edelleen on suomalaisen koululaitoksen ja koko yhteiskunnan ponnisteltava sen hyväksi, että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet osoittaa potentiaalinsa yhteiskunnan jäseninä ja rakentajina. Jos jollain yhteiskunnalla, niin Suomella on siihen myös mahdollisuudet.

Yhteiskunnan vakaus, erinomaisesti toimiva koulutusjärjestelmä ja ammattitaitoiset kasvattajat luovat erinomaisen maaperän sille työlle, jolla käymme edelleen kehittämään kouluamme Lucina Hagmanin viitoittamaan suuntaan: Suuntaan, jossa opiskelijat ovat entistä motivoituneempia ja viihtyvät entistä paremmin oppilaitoksessaan. Suuntaan, jossa opiskelijan henkilökohtaiset ominaisuudet huomioidaan entistä paremmin opintojen suunnittelussa ja tuessa. Suuntaan, jossa kouluttautumisen ja itsensä sivistämisen halu nostatetaan myös niille lapsille ja nuorille, joilla koti ei välttämättä näitä tavoitteita pysty tukemaan. Suuntaan, joka edelleen vahvistaa suomalaisen koululaitoksen vanhaa tavoitetta, kasvattaa ”hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia”.

Onnittelen Kokkolan kaupungin puolesta lämpimästi uusia ylioppilaita. Todistuksenne koostuvat arvosanoista. Toivottavasti ne ovat hyviä ja kuvaavat oikeudenmukaisesti hallintaanne eri oppiaineissa. Niillä on väliä, kun lähdette rakentamaan opintopolullenne jatkoa. Toivon myös, että noita paperille painettuja arvosanoja arvokkaampina sydämiinne ovat opiskeluajaltanne painuneet ihmisyyttä, inhimillisyyttä ja lähimmäisenrakkautta korostavat arvot. Ne ovat arvosanoja, jotka vaikuttavat perusteellisesti koko elämänne ajan.    

                                                              Kouluneuvos Taina Lehtonen

Riemuylioppilaiden puheenvuoron käytti kouluneuvos Taina Lehtonen. Hän totesi puheesssaan ylioppilaille mm. seuraavasti:

Teidän lukioaikanne huipentui historialliseen kokemukseen poikkeustila-Suomessa. Olette sotavuosien jälkeen seuraavat Suomen poikkeusoloissa kirjoittaneet ylioppilaat. Jäätte varmasti historian lehdille.

Olette saaneet tulevaisuuttanne varten peruskurssin muutokseen sopeutumisesta ja toimimisesta nopeastikin muuttuvissa tilanteissa. Olette kasvattaneet itsessänne vaihtoehtoisten tulevaisuuksien rakentamisen mallia. Oletan, että sille taidolle tulevaisuudessakin on käyttöä.

Olette kehittyneet sietämään muutosta ja omaatte jo annoksen resilienssiä. Olette lukiokoulutuksen päätavoitteiden yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden lisäksi saaneet aimo annoksen tulevaisuuskyvykkyyttä. Teitä eivät muutokset muserra, tartutte tehtävään ja selviydytte. 

Teidän merkityksenne lukioajan opinahjolle ja sen opiskelijoille on ensiarvoisen tärkeää. Koulun toimintaa rikastuttavaa on, että muistatte tulevia opiskelijoita mentoreina ja tukijoina. Vierailkaa vuosien varrella, polkunne eri vaiheissa lukiossanne kertomassa uusista opeistanne, sillä nyt muistatte niiden merkityksen opetuksen rikastuttajina ja asiantuntijuuden lisääjinä. Tekniikka mahdollistaa etätapaamiset, mutta aivan oma merkityksensä on sillä, että tulette itse kertomaan kuulumisianne. Kohtaamisilla on voimaannuttava merkitys niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Lukion käytävillä on silloinkin mukava tavata innokkaita oppijoita.

Lukioaikaiset ystävät ovat hyvä verkosto tulevaisuudessa, huomaatte sen silloinkin, kun vuonna 2070 juhlitte täällä riemuylioppilaina, ja Kokkolan kaupunki viettää silloin 450 vuotisjuhlaa. Vuosi 2070 tuntuu nyt kaukaiselta, täysin mahdottomalta kuvitella, mutta me riemuylioppilaat olemme teille todisteena, että emme vielä ole ikäloppuja, elämä on edelleen arvokasta, mielenkiintoista ja yllätyksellistä.  Olemme aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia. Meillä on intoa oppia uutta. 

Arto O. Salosta lainaten: ”Elämän täyteyden ja hyvän huomisen perusta on jokaisen hetken ainutkertaisuuteen havahtuminen. Jokaisessa ihmisessä olevan hyvyyden ja kauneuden esille ottaminen ja esillä pitäminen.”

Muistoksi ja vahvistukseksi tulevaisuusmatkallenne isä Augstinuksen sanat Ihmiset sanovat, ajat ovat huonot, ajat ovat vaikeat. Mutta ajat olemme me. Niin kuin olemme me, ovat myös ajat."

Sydämelliset onnentoivotukseni teille jokaiselle!

          Lopuksi rehtorit esittivät kiitokset ja onnittelut. 

Vasemmalta johtava rehtori Markku Anttila Kokkolan suomalainen lukio, rehtori Raimo Lammi Kokkolan suomalainen lukio, apulaisrehtori Nina Hansén Karleby svenska gymnasium, rehtori Jonna Finell Kokkolan aikuislukio

                                Onnea ja menestystä myös tästä eteenpäin uudet ylioppilaat!

Uusien ykkösten ryhmäytymispäivät Elbassa

 Kouluvuosi ollaan saatu mukavasti alkuun poikkeuksellisista ajoista ja olosuhteista huolimatta. Kolmannella kouluviikolla vietettiin Kokkolan suomalaisen lukion uusien ykkösluokkalaisten kanssa ryhmäytymispäiviä Villa Elban kauniissa ympäristössä.

Erilaisilla rasteilla tutustuttiin Villa Elban toimintaan, lukion henkilökuntaan ja opiskelukavereihin.

Luontopolkukävelyllä

Luontopolulla nähtyä!

Välillä kuunneltiin..

..ja välillä leikittiin!

                                                                 Jokin kiva tehtävä meneillään :)

     

                                                      Juttutuokio oman ryhmänohjaaja-Marin kanssa.

                                                                 Yhteistyö on rautaa!

                                                            Loppukesän kauneutta.

                                                       Nyt tunnemme toisemme paremmin!

Ensimmäinen koulupäivä 12.8.

 

Lukuvuoden aloituspäivänä opiskelijat toivotettiin tervetulleiksi koulun pihalla, jossa oli mahdollista paremmin huomioida turvalliset etäisyydet. Uudet henkilökunnan jäsenet esittäytyivät ja rehtorin infon jälkeen päivän ohjelma jatkui ohjausryhmittäin luokissa.

                                                       Kavereita oli kiva nähdä kesän jälkeen.