Kokkolan suomalainen lukio

Lukuvuoden päätös 3.6.2017

Molemmissa toimipaikoissa pidettiin ensin päätöstilaisuus 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Ohjelmassa oli rehtorin puheen lisäksi musiikkia sekä stipendien ja kirjalahjojen luovuttaminen.

Yhteislyseon toimipaikan oma kokoonpano eli Jenny Saari ja BOW 

esittivät Haloo Helsingin Maailman toisella puolen

Vaihto-opiskelijamme Katrijn ja Sara saivat muistoksi Muumi-mukit

Kiviniityn toimipaikassa musiikkia tarjoilivat ykkösluokan opiskelijat Olivia Prittinen (huilu), Laura Kujala (fagotti) ja Iiro Koskinen (käyrätorvi). 

Yhteislyseon toimipaikasta valmistui 111 kevään 2017 ylioppilasta. Kiviniityssä ylioppilaiksi lakitettiin kaikki kevään ylioppilaskokelaat, joita oli yhteensä 82.

Yhteislyseon toimipaikassa juhlapuheessaan rehtori Raimo Lammi totesi mm. kuluneen lukuvuoden olleen Kokkolan suomalaisen lukion ensimmäinen toimintavuosi ja toisaalta Kokkolan kaupungissa tarjottavan suomenkielisen lukiokoulutuksen 119. toimintavuosi. Lukion toimiminen kahdessa eri yksikössä sekä eri toimintojen yhdenmukaistaminen on osoittautunut haastavaksi. Jos kaikki kurssit voitaisiin järjestää samassa rakennuksessa, se palvelisi opiskelijoita parhaiten. Toimipaikkojen yhdistäminen mahdollistaisi aivan uudenlaisen lukiokulttuurin syntymisen ja Kokkolan suomalainen lukio puhkeaisi täyteen loistoonsa. Lisäksi hän mainitsi puheessaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten sekä sähköisten kurssikokeiden asettaneen uusia haasteita lukuvuoteen.

Samoja teemoja - lukiokoulutuksen läpikäymiä uudistuksia niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla - käsitteli myös Kiviniityn toimipaikan rehtori Ulla-Maija Latvala juhlapuheessaan. Latvala korosti myös Suomen 100-vuotisteeman Yhdessä merkitystä ja roolia lukiomme toiminnassa. Yhdessä tekeminen ja välittäminen ovat suurimpia lahjoja, joita voimme toisillemme antaa. Juhlapuheessaan Latvala kertasi myös Kiviniityn 60-vuotista historiaa.

Rehtori Ulla-Maija Latvala muistuttaa uusia ylioppilaita välittämisen ja yhdessä tekemisen merkityksestä.

Kiviniityn toimipaikan pitkäaikainen musiikin lehtori Heikki Nisonen jäi tänä keväänä eläkkeelle. Tuoreet ylioppilaat lauloivat Heikille lakkiaisjuhlassa yllätysnumerona laulun Mökkitie.

Yhteislyseon toimipaikassa vuoden 1967 ylioppilaat julistettiin riemuylioppilaiksi. Heidän puolesta juhlapuheen piti rehtori Eija Mikkola. Ohessa katkelmia hänen juhlapuheestaan:

Presidentimme Sauli Niinistön puheeseen viitaten myös Eija Mikkola korosti, että meidän kaikkien tulisi muistaa, että meillä on oikeuksia mutta myös velvollisuuksia, meillä on vapautta ja myös vastuuta. Vastuullisuuteen ohjaaminen on viime aikoina noussut arvoonsa. On tärkeää, että te nuoret teette työnne ja kannatte vastuun itsestänne, omista teoistanne ja ympäristöstänne. Hyvin usein kuulee puhuttavan minun oikeuksistani ja yhteiskunnan velvollisuuksista. Mikä se yhteiskunta on, ellemme juuri me ihmiset. Jokaisen tulee ponnistella oman elämänsä eteen niiden mahdollisuuksien mukaan mitkä kullekin on annettu.

Lisäksi meille kaikille tärkeitä asioita ovat rakkaus ja rajat. Ihminen ei voi saada kaikkea, mitä haluaa. Toivon, että olette kouluvuosienne aikana oppineet kunnioittamaan itseänne ja toisianne, olemaan rohkeita ja rehellisiä, kantamaan vastuuta itsestä ja läheisistä sekä unelmoimaan. Minä toivon elämän antavan sinulle parastaan, kaikkea sellaista mitä voit jakaa toisten kanssa. Älä luovu unelmistasi vain siksi, että pääset vähemmällä. Jos olet tehnyt parhaasi, voit tuntea tyytyväisyyttä. Toivon, että uskallat yrittää, uskallat olla oma itsesi ja uskallat rakastaa. 

Uusia ylioppilaita!

Yhteislyseossa ylioppilaan puheenvuoron piti Kirsi Lempola, Kiviniityssä ylioppilaan puheen piti Irina Potinoja.

Tässä otteita Kirsin puheesta:

Kaikkein tärkeimpiä ovat olleet ne ihmiset, joiden kanssa olen tämän kaiken jakanut. En olisi koskaan uskonut, että saan tutustua näin mahtaviin ihmisiin ja löytää näin hyviä ystäviä. Ylipäätään koko lukiomme ilmapiiri on vertaansa vailla: voin mennä juttelemaan kenelle tahansa, koskaan ei tarvitse olla yksin, ja aina saa seuraa.

Kiitän erityisesti läheisiäni, sekä teitä rakkaat vuosikurssilaiseni! Ilman teidän vertaistukeanne en tasan seisoisi tässä tänään. Olen ylpeä, että saan pitää tämän puheen edustaen juuri teitä, Kokkolan suomalaisen lukion ensimmäisiä abiturientteja!

Olen ylpeä meistä, rakkaat abiturientit, meillä on elämä edessä ja Raimon sanoin:"meillä pitää sitten olla muutakin elämää kuin koulu!" Vaikka tulevaisuus onkin monelle epäselvä ja hiukan pelottavakin, muistetaan, että me olemme selvinneet lukiosta, me selviämme mistä vain!