Abien pettymys purkautui lauluna

Perjantaina 29.1. saimme tiedon, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL oli yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n kanssa antanut torstaina 28.1. ohjeen kaikkien penkkareihin ja vanhojen päivään liittyvien tapahtumien toteuttamisesta koronavirusepidemian vuoksi myöhempänä ajankohtana. Ohje koskee koko maata, joten Kokkolan lukiot noudattavat ohjetta ja tilaisuudet siirretään.

Niin abit kuin tietysti myös 2. vuoden opiskelijat ottivat tiedon pettyneinä vastaan. Olisihan ihan pian vietetty ikimuistoista penkkaripäivää ja kakkoset pyörähdelleet ihanissa asuissaan tanssilattialla ja tanssineet innolla harjoiteltuja vanhojen tansseja. Mutta kaikki siis joskus myöhemmin!

Tästä syystä ryhmä abeja halusi ilmaista tuntojaan laulamalla keskusradion kautta koko koululle uudelleen sanoittamansa Arttu Wiskarin kappaleen Suomen muotoisen pilven alla. Abien käsittelyssä laulu sai nimekseen Länkkärin muotoisen pilven alla.

ABILAULU 

Länkkärin muotoisen pilven alla 

 

Entä jos oisin seitsemän ällää salissa skriivannut, 

Entä jos Raimo ei olis kuullut et oisin luntannut 

Olisiko abien keskiarvo noussut kanveesista, 

Jos opettajat olisi kymppejä suoneet jo ekoista kursseista 

 

Yhtä auttaa vain Ranta-Nilkku, toista perjantainen valopilkku 

Mut täällä pärjää ei luovuttamalla, länkkärin muotoisen pilven alla 

Lakki on minun valontuoja, kunnes korona sen pois vie multa 

Ei täällä pärjää kuin humaltumalla, Länkkärin muotoisen pilven alla  

 

Entä jos oisi abien kanssa raksalle päädytty? 

Entä jos Opokursseja ei ois ämmiksi unohdettu? 

Olisiko lukion oppikirjoille kenties vielä käyttöä,  

Jos LOPSi ei olisi vaatinut enää lisää täyttöä 

 

Yhtä auttaa vain Ranta-Nilkku, toista perjantainen valopilkku 

Mut täällä pärjää ei luovuttamalla, Länkkärin muotoisen pilven alla 

Lakki on minun valontuoja, kunnes korona sen pois vie multa 

Ei täällä pärjää kuin humaltumalla, Länkkärin muotoisen pilven alla 

 

Parannetaan maailmaa lukiossa opiskelemalla 

Rillutellaan yhdessä, Cornersin tanssilattialla 

Ja aamuviideltä kun muiden abienkin viinat on juotu,  

On hyvä mennä nukkumaan kun uusiks maailma on luotu 

 

Yhtä auttaa vain Ranta-Nilkku, toista perjantainen valopilkku 

Mut täällä pärjää ei luovuttamalla, Länkkärin muotoisen pilven alla 

Lakki on minun valontuoja, kunnes korona sen pois vie multa 

Ei täällä pärjää kuin humaltumalla, Länkkärin muotoisen pilven alla 

Kyllä abeilta onneksi löytyy vielä hymyä ja pilkettä silmiin pienestä takaiskusta huolimatta!

Ammatteja tutuksi

 Eri koulutusalojen ja ammattien esittely opiskeijoille on nyt pandemian aikana ollut paljon haasteellisempaa. Esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen esittelyihin on voitu osallistua vain etänä. Myös aikaisempina vuosina pidetystä ns. jatko-opintopäivästä on tänä lukuvuonna jouduttu luopumaan. Onneksi kuitenkin etäyhteyksien avulla saamme helposti vierailevia esiintyjiä. Eräs tällainen ammattiesittely oli tiistaina 26.1., kun projektipäällikkö Joona Ahvenkoski Best-Hall Oy:ltä kertoili ammatistaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.

Joona Ahvenkoski, Best-Hall Oy

Joona on käynyt peruskoulun ja lukion Kokkolassa ja kertoi valmistuneensa Oulun ammattikorkeakoulusta insinööriksi rakennussuunnittelun koulutusohjelmasta. Nuorena insinöörinä hän työskenteli aluksi Kreivi-talolla, jossa hän teki luonnos, lupa- ja elementtisuunnittelua. Noin 2,5 vuoden jälkeen hän hakeutui töihin nykyiselle työnantajalleen Best-Hall Oy:lle, jossa on työskennellyt 8 vuotta, aluksi suunnittelijana ja viimeiset kolme vuotta projektinjohtotehtävissä vastuualueinaan Etelä-Suomi ja Baltian maat. Hän kertoi esimerkkejä valvomistaan työprojekteista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Joonan työtehtäviin kuuluu rakennusprojektin ohjaus ja mm. aikataulutuksista huolehtiminen.

Lentokonehalli Jonh F. Kennedyn lentokentällä New Yorkissa on 

esimerkki Best-Hall Oy:n ulkomailla toteuttamista projekteista. 

 Toinen esimerkki rakennusprojekstista on Norjan Kristiansundissa sijaitseva 

Arena Nordvest, joka on rakennettu olemassaolevan luistinradan päälle. 

Nykyisin hallissa järjestetään myös konsertteja ja messuja.

Joona Ahvenkosken mukaan erityisesti hallin pyöreät 

päädyt olivat rakenteellisesti haasteellisia toteuttaa.

Best-Hall Oy työllistää tällä hetkellä noin 135 henkilöä ja vuodessa toteutetaan noin 100-150 projektia, joista 60-70 % on kotimaassa ja loppu menee vientiin. Joona Ahvenkoski kertoi lukiolaisille mm. millaisilla tehtävänimikkeillä rakennusinsinöörejä palkataan töihin yrityksiin. Lisäksi hän korosti kielitaidon merkitystä, varsinkin englanti on tärkeä työkieli. Lopuksi hän kannusti opiskelijoita pohtimaan eri jatko-opintovaihtoehtoja sekä toteuttamaan rohkeasti omia urahaaveita.

HARPPI 2021-Tiedekilpailu

  

Koska Harppi-festivaalia ei järjestetty Helsingissä Maunulan matematiikkalukiossa vuonna 2020 koronavirustilanteesta johtuen, niin Lukema-verkosto halusi tammikuussa 2021 järjestää  ensimmäisen Harppi 2021-tiedekilpailun etänä lukiolaisten luonnontiedekunnon ylläpitämiseksi. Kilpailu oli avoin kaikille Suomen lukiolaisille ja alkukilpailuun ilmoittautuikin peräti 150 joukkuetta eri puolilta Suomea. Joukkueessa sai olla enintään 5 jäsentä. Kokkolan suomalaisessa lukiossa innostuttiin ottamaan haaste vastaan ja joukkueita syntyi peräti neljä.

Kiviniityn toimipaikan joukkueessa kisasivat Meeri Annala, 
Inka Hirvinen, Joni Hollström, Joel Vikström ja Nelli Vähäkangas.

Kilpailussa oli 100 monivalintatehtävää siten, että biologiasta, fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta oli 25 tehtävää kustakin. Kaikki ilmoittautuneet joukkueet osallistuivat alkukilpailuun, jossa kilpailutehtäviin vastattiin nettilomakkeella etänä samanaikaisesti.

Yhteislyseon toimipaikasta osallistui kaikkiaan kolme joukkuetta. 

Tässä vasemmalta Mikko Rinne, Roope Sarajärvi, Boyan Song ja Alex Suopanki. 

Kuvasta puuttuu myös mukana ollut Milja Hyyppä.

Toisessa joukkueessa kisasivat Saara Vuollet, Lenni Länsipää, Eemeli Nissilä, 

Zhibo Yang ja Jaakko Kaasinen.

Kolmannessa joukkeessa kilpailivat Emilia Vörlin, Joona Huistinoja,
Aleksi Hilli ja Otto Latsa.

Kilpailijoiden mielestä kokemus oli kiva, koska sai miettiä vastauksia joukkueena ja kaikki apuvälineet olivat sallittuja. Tehtäviä saattoi jakaa joukkueen jäsenille kunkin vahvuusalueen mukaan. Silti vastaamisaika, vain 45 minuuttia, koettiin haasteellisena ja kiirehän vastaamisessa tuli! Mutta nyt ollaan jälleen yhtä kokemusta rikkaampia ja jos kilpailu pidetään ensi vuonna, niin joukkuetaktiikkaa osataan hioa jo paremmin.

Lukukauden päätös

 Viimeisellä kouluviikolla lukion käytävillä liikkui tonttuja ja vilahtipa joukossa itse joulupukkikin. Jouluisiin asuihin sonnustautuneet abit nimittäin kuvasivat materiaalia tulevaan puurojuhlavideoon. Tänä vuonna emme voineet seurata juhlaa salissa, vaan jouluhupailut katsottiin videona luokissa.

Joulupukki tonttojoukkoineen viihdytti mm. rehtoriamme Raimoa, 

jolla yllä abien lahjoittama joulupaita.

Kyllä tämmöisessä joulupaidassa kehtaa juhlia, on valot ja kaikki!

Lauantaina 19.12. syyslukukauden päätöspäivänä koululla järjestettiin pieni jouluinen tilaisuus, joka videoitiin suorana opiskelijoille. 

Videotervehdyksessä ryhmä Soitinyhtye esitti kappaleen Walking in the Air, vasemmalta Sanni Ojala piano, Siiri Kallio piano, Kasperi Brandt piano, Arttu Kivistö rummut ja Oona Ojala ukulele, kuvassa mukana tervehtimässä myös Anneli ja Raimo.

Näiden kuvien myötä Kokkolan suomalainen lukio kiittää syyslukukaudesta ja toivottaa kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2021!

Juhlimme itsenäisyyttä ja syksyn ylioppilaita

 Perjantaina 4.12. lakitettiin syksyn uudet ylioppilaat ja samalla juhlistettiin Suomen itsenäisyyttä. Koronarajoitukset huomioiden lukiolaiset seurasivat juhlan kulkua videon välityksellä luokissa. Yhteislyseon toimipaikan ja Kokkolan aikuislukion ylioppilaita juhlistettiin yhteisellä tilaisuudella, josta seuraavassa katkelmia.

           Yhteislyseon toimipaikan rehtori Raimo Lammi lausui juhlan tervehdyssanat.                               

                         

Lukion musiikkiryhmässä esiintyivät Samu Mutka, rummut, Aku Känsäkangas, basso,

 Kerttu Backman, huilu, Ville Kotilainen, kitara, Nuppu Uusitalo, viulu. 

Lisäksi pianolla säesti musiikinopettaja Pia Järvi. 

Kappaleet olivat Anssi Tikanmäen Aamu lakeuksilla ja Kiutaköngäs.

Juhlapuheen piti sivistystoimenjohtaja Terho Taarna.

Seuraavassa otteita Taarnan puheesta:

"Syksyn ylioppilasjuhla ajoittuu yleensä lukion itsenäisyysjuhlan yhteyteen eikä suotta, sillä onhan uusia ylioppilaita usein nimitetty juuri isänmaan toivoiksi, latinaksi Spes Patriae. Tänä vuonna itsenäinen Suomi täyttää 103 vuotta ja kotikaupunkimme Kokkola puolestaan on viettänyt 400-vuotisjuhlavuottaan.

Mutta millaisena aikana ja millaiseen maahan ja maailmassa te ylioppilaat nyt valmistutte? Kuluvana vuonna ehkä kaikkein näkyvimmin esillä on ollut maailmanlaajuinen koronaviruspandemia, minkä johdosta tämäkin tilaisuus on täytynyt järjestää poikkeusjärjestelyin. 

Samalla myös globaali ilmaston lämpeneminen sen aiheuttamine äärevine sääilmiöineen, taloudellinen ja poliittinen epävakaus ovat muita esimerkkejä riskeistä, joiden keskellä elämme. Historian tunneilta tutuksi ovat tulleet puolestaan erilaiset historialliset sodat, kriisit tai muut tapahtumat, joiden jälkeen maailma ei ole enää ollut entisellään. Nämä vain muutamat esimerkit kertovat samalla siitä, että maailma elää erilaisten muutosten keskellä eivätkä monet muutokset, ole aina ennustettavissamme saati hallittavissamme. Tulevaisuus näyttääkin olevan täynnä monia erilaisia epävarmuustekijöitä ja samalla ratkaisuja joudutaan tekemään usein melko vähäisten ja epävarmojen taustatietojen perusteella. Muutosten ja epävarmuuden jonkinasteinen sietäminen onkin uskoakseni yksi tulevaisuuden avaintaidoista.

Kun nyt juhlimme myös Suomen itsenäisyyttä, on syytä huomata ja muistaa, että merkittävien tavoitteiden saavuttaminen niin yksilön kuin valtionkin tasolla vaatii yleensä paitsi vahvaa tahtoa myös kykyä tehdä yhteistyötä.

Muistakaa siis omassa elämässännekin, että vaikka itsenäisyys merkitsisikin kohtalon ottamista omiin käsiin ja omista asioista päättämistä, on se samalla kulkemista muiden samanvertaisten ja samanarvoisten rinnalla yhdessä. Samalla tavoin kuin valtaan ja vapauteen liittyy aina vastuullisuus voi itsenäisyyden vastinparina nähdä yhteistyön. Itsenäisyys merkitsee astumista muiden rinnalle.

Nyt kun lukio-opinnot jäävät taaksenne ja siirrytte kohti tulevia haasteita, haluankin rohkaista teitä kaikkia. Suunnatkaamme siksi eteenpäin optimistisina, sillä tulevaisuus tarvitsee aina tekijänsä. Astukaa elämänne askeleita rohkeina ja avoimin mielin. Kehittäkää itseänne mutta pitäkää samalla huolta itsenne lisäksi myös kanssaihmisistänne ja elinympäristöstämme niin kotimaassa kuin maailmalla. Tämän talon kasvatteina muistakaamme myös viereisessä Länsipuistossa sijaitsevan, entisen kaupunginlääkäri Einar Cederbergin muistoksi pystytetyn Tyrsky-veistoksen jalustassa lukevat sanat: ”Ihmisen suuruus ilmenee tavassa kohdella lähimmäisiään”.

Tänä aikana, jolloin on hyvin monenlaista tietoa - niin oikeaa kuin harhaanjohtavaakin - tarjolla ylen määrin, ja jolloin voi olla joskus vaikeaa arvioida sen luotettavuutta, mutta pyrkikää silti aina totuuteen ja toimikaa rohkeasti sen puolesta, minkä katsotte oikeaksi ja puolustakaa ihmisoikeuksia kaikissa tilanteissa. Näillä neuvoilla haluan teitä evästää sekä oman elämänne että kotikaupunkimme ja isänmaamme rakentamisessa. 

Omasta puolestani haluan vielä onnitella teitä loppuun saatetuista lukio-opinnoistanne ja suorittamastanne ylioppilastutkinnosta!"

Opiskelijakunnan kunniapuheenjohtaja Roope Sarajärvi luovutti Vapauden viestikapulan 

opiskelijakunnan nykyiselle puheenjohtajalle Riia Pulkkiselle.

    

Ylioppilaan puheenvuoron piti Minna Hollanti.

    Yhteislyseon toimipaikan ja Kokkolan aikuislukion uudet ylioppilaat.

Juhlamme päättyi Maamme-lauluun.

Hyvää itsenäisyyspäivää sekä onnea ja menestystä uusille ylioppilaille!    

Luonnontieteen johdantokurssin kuulumisia

 

Kuluvana lukuvuonna luonnontieteen ja teknologian erityislinjalla aloitti yhteensä 34 opiskelijaa. Kaikki suorittavat erityislinjan opintojensa alussa Luonnontieteen johdantokurssin. Kurssilla tehdään tutustumiskäynti Centria-ammattikorkeakoululle, jossa heille esitellään oppilaitosta ja sen toimintaa. Lisäksi opiskelijat kuuntelivat ns. orientaatioluennon, jossa heille kerrottiin ajankohtaisista globaaleista haasteista kuten kiertotaloudesta, jätteistä, ilmastonmuutoksesta ja energiantuotannosta.

Kurssilla tehtiin laborointeja biologian, kemian ja fysiikan aiheisiin liittyen. Centrian laboratoriossa opiskelijat eristivät omaa DNA:ta posken limakalvon soluista ja toisena työnä eristettiin lehtivihreän väriaineita ohutlevykromatografialla. Fysiikan työssä määritettiin hyötysuhdetta.

Oman solunäytteen käsittelyä, jotta DNA vapautuisi soluista ja pysyisi ehyenä.

Siellä sitä on, omaa DNA:ta valmiina pyydystettäväksi pulloon :)

Kurssin viimeinen viikko oli ns. Boliden-viikko, jolloin opiskelijat seurasivat etänä Boliden Oy:n asiantuntijoiden esityksiä sinkin tuotantoprosessista, sinkin tuotannon ympäristövaikutuksista ja niiden seurannasta sekä kiertotaloudesta. Luennoilla todettiin, että moderni maailma tarvitsee yhä enemmän metalleja. Sähköautojen määrä tulee kasvamaan ja uusiutuviin energiateknologioihin siirtyminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vaativat paljon metalleja. Jotta metallien kasvava tarve pystytään kattamaan, tarvitaan sekä kaivostuotantoa että kierrätystä. Suomessa ja EU:n alueella kierrättäminen on paljon tehokkaampaa kuin esim. USA:ssa tai Aasiassa, niinpä metallien kierrättämistä tulee tehostaa maailmanlaajuisesti. Henkeä kohden laskettuna tuotamme elektroniikkaromua 7,3 kg vuodessa, joten kestävän kehityksen ja tehokkaan kiertotalouden kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että romu käsitellään ja metallit kerätään asianmukaisesti talteen eikä romulla tehdä rikollista bisnestä ja sitä kuljeteta laittomasti esim. Afrikkaan ja Aasiaan.

Kiertotalouden luennolla mm. vertailtiin polttomoottoriauton ja sähköauton sisältämiä eri metallien määriä. Sähköautossa on huomattavasti enemmän metallia. Opiskelijoille esiteltiin myös, että yhdessä tuulimyllyn turbiinissa voi olla kuparia 400 – 4000 kg. Kuparin lisäksi tuulimyllyihin tarvitaan paljon muitakin metalleja ja mm. sen kestomagneetteihin harvinaisia maametalleja kuten neodyymiä ja dysprosiumia. Kuvaavaa on, että 1990-luvun kännykässä oli noin 30 elementtiä ja nykyisissä älypuhelimissa niitä on noin 60. Yleisesti ottaen keskiluokan kasvu globaalisti lisää korkean teknologian tuotteiden kulutusta. Mielenkiintoinen tieto oli myös se, että maailmassa on tällä hetkellä noin 425 000 sähköbussia, joista 99 % on Kiinassa.

Tänä vuonna emme voineet vierailla Boliden Oy:llä pandemian takia, mutta onneksi etäyhteydellä saatoimme kuunnella asiantuntijoiden esityksiä. Kuvassa Yhteislyseon toimipaikan johdantokurssilaisia ja keskellä etäyhteyden päässä Boliden Oy:n tutkimuspäällikkö Justin Salminen.