tiistai 4. marraskuuta 2025

LUMATEK-tapahtuma 30.10.

 Syksyn LUMATEK-tapahtumaa vietettiin Itämeri-teemalla torstaina 30.10. Pääluennon Itämeren suolapulsseista piti etäyhteydellä Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija, dosentti Kai Myrberg. Hän kertoi havainnollisten diojen avulla Itämeren ominaispiirteistä. Itämeri on huomattavan matala verrattuna esimerkiksi Mustaan mereen ja Välimereen. Itämeren keskisyvyys on vain 54 m, kun Mustanmeren keskisyvyys on 1250 m ja Välimeren 1500 m. Itämeren mataluus ja veden korkeuden suuret vaihtelut tuovat haasteita meren tilaan. Lisäksi vettä vaihtuu ja virtaa hitaasti Tanskan kapeiden salmien kautta. Itätuuli puhaltaa vettä Suomenlahdelta kohti Tanskan salmia ja Pohjanmerta. Vastaavasti länsituulet tuovat Suomenlahdelle suolaisempaa vettä, joka tiheämpänä painuu pohjaan. Tämän seurauksena syntyy ikään kuin kaksi vesikerrosta, pinnalla oleva makea vesi ja pohjalla oleva suolainen vesi, jotka eivät juuri sekoitu keskenään. Syvänteissä seisova vanha suolainen vesi on hapetonta ja siihen kertyy pahanhajuista rikkivetyä. Pohjanmereltä tulevat suolaisen veden pulssit, joita saattaa tulla vain kerran 10 vuodessa, saavat lopulta vanhan seisoneen suolaisen veden syrjäytymään. Pulssi työntää vanhan rikkivetyä sisältävän veden pintaan, jolloin tämä saatetaan aistia pahana rikkivedyn hajuna. Pohjaveden hapettomuudesta seuraa sekin ikävä asia, että hapettomat olosuhteet saavat aikaan hapetus-pelkistysreaktion ja pohjan sedimentistä vapautuu fosfaatteja veteen, mikä taas edesauttaa rehevöitymistä.
Perämeren tilanne on parempi, suolaiset virtaukset eivät sinne ulotu ja Perämereen tulee paljon hapekasta vettä jokien valuma-alueilta.



Reverlast Oy:n Ossi Heiskala ja Johannes Peace tekevät tuulimyllyn siivistä
uusia innovaatioita Espoon Otaniemessä.

Luennon jälkeen kävimme sammuttamassa nälkää pitsalla ja limsalla. Ruokailun jälkeen kuulimme myös etänä startup-yritys Reverlast Oy:n esittelyn. Tämä nuori yritys on keskittynyt innovoimaan uusiokäyttöä elinkaarensa päähän tulleiden tuulivoimaloiden lavoille. Niistä valmistetaan mm. laitureita, myös merellä tuulivoimaloiden yhteyteen perustettavia kelluvia aurinkovoimaloita tutkitaan. Yritys haastoi opiskelijatkin pohtimaan mitä tuulivoimaloiden lavoista voisi tehdä.

Ontoista lavoista voi tehdä kaikenlaista kelluvaa, lasikuitumateriaalia voi mm. sahata ja porata.

Yritysesittelyn jälkeen iltamme jatkui erilaisissa työpajoissa, joissa meriteema jatkui. 

Aika kuluu nopeasti pelatessa.

Pulmapelit hierovat sopivasti älynystyröitä :)

Biologian opettajamme Tuula ja Marika sekä opiskelijat esittelivät
Perämeri tutkimuskohteena-kurssin tuotoksia. 

Pisteellä oli myös tietovisa-kysymyksiä mm. lajintunnistusta.

Mikäs lokki se tämä onkaan?

Tässä ratkotaan selvästikin jotain kiperää ongelmaa tiimityönä.

Illan aikana oli mahdollisuus ottaa itselleen  meriaiheinen kasvomaalaus.
Maalauksia tekemässä Ilona, Pinja ja Ella.

Tarratulostuspisteellä työn touhussa.


Erilaiset pulmapelit ovat aina suosittuja.

Jannen johdolla pelataan lautapeliä.


Tapahtumassa oli mukana myös ryhmä Nurmon lukion opiskelijoita ja yläkoulun opettajia Kokkolasta. Yhtenä ohjelmanumerona oli Keski-Pohjanmaan LUMA-keskuksen tuottama Itämeri-aiheinen pakopeli, jonka Nurmon lukion ryhmä ratkaisikin uudessa ennätysajassa. Tässä ollaan jo purkamassa pelin eri vaiheita LUMA-keskuksen Pentti Impiön kanssa.

Itämeri-aiheiseen15 visaista kysymystä sisältäneeseen tietokilpailuun osallistuttiin innolla,
sillä palkinnoksi oli luvassa hienot bluetooth-kaiuttimet.

Päävoiton nappasi Eveliina Nurmon lukiosta. Toinen ja kolmas sija menivät KSL:n Nooalle ja Luukakselle. Lämpimät onnittelut Itämeritietäjille 💗

LUMATEK-tapahtuma oli onnistui mainiosti ja olikin jo järjestyksessä kahdeksas. Seuraavan kerran lumaillaan keväällä pääsiäisen jälkeen uudella teemalla totta kai.
Lämmin KIITOS kaikille mukana olleille 😊




Musiikillinen tervehdys Espanjasta

 Maanantaina 27.10. aamupäivällä lukiomme aulassa soivat sävelet pianosta, saksofonista, viulusta, kitarasta ja klarinetista, kun Kokkolan konservatorion vieraaksi saapunut espanjalainen opiskelijaryhmä Torrelavegasta opettajineen vieraili lukiollamme. 




Aulaan kerääntyi joukko opiskelijoitamme kuuntelemaan taitavia nuoria muusikoita.

Piano oli usean nuoren instrumenttina.

Ennen esitystä he kertoivat lyhyesti soittamastaan kappaleesta.



Espanjalaisten vierailu lukiollamme oli nopea, mutta musisoinnin jälkeen heille ehdittiin kuitenkin lopuksi esitellä lyhyesti koulumme tiloja. Konservatoriolla he pitivät myöhemmin viikolla konsertin.




Vierailulla Uumajassa

 Syysloman jälkeen 23-24.10. suuntasimme pienellä viiden hengen ryhmällä Vaasa-Uumaja risteilylle ja vietimme kaksi päivää viehättävään Uumajan kaupunkiin tutustuen. Kyseessä oli Pohjola Norden ry:n tarjoama palkintomatka keväällä järjestetyn Pohjola-aiheisen tietovisan voittajajoukkueelle.


Tässäpä koko seurueemme menomatkalla laivassa.
Takana opiskelijat Linnea Rasehorn, Saku Nikkarikoski ja Santeri Kallio. Lukion henkilökunnasta mukana olivat Marika Myllylä vasemmalla ja Anneli Kauppi.


Perille saavuttuamme päivä valkeni sumuisena ja sateisena, mutta silti ihailimme hotellimme kerroksista avautuvaa kaunista näkymää kaupungille.
Vietimmekin ensimmäisen päivän tutustuen kaupunkiin, poikkesimme erilaisissa liikkeissä vähän tuliaisia shoppailemassa ja nautimme hyvää ruokaa. Uumaja on vähän Kokkolaa suurempi, noin 80 000 asukkaan vireä yliopistokaupunki levittäytyen Uumaja-joen molemmin puolin. 


Moderni hotellimme oli rakennettu mielenkiintoisesti kiinni vanhoihin rakennuksiin. Tässä näkymä U&Me hotellin aulan torimaiseen Kulturbagerietiin, jossa tarjoiltiin aamupala ja joka iltaisin toimi ravintolana.

Toisen päivän ohjelmassa meillä oli ohjattu tutustuminen Uumajan yliopiston luonnontieteiden koulutusohjelmiin. Tässä yliopiston edustajat kertovat ekologian, ympäristön ja geotieteiden koulutusohjelmista. Tutkinto on saman laajuinen kuin Suomessakin ja koostuu kolmen vuoden kandidaatin tutkinnosta ja kahden vuoden maisteriopinnoista. Näistä koulutusohjelmista valmistuvat maisterit myös työllistyvät hyvin.

Vanhempi lehtori Erik Chorell kertoi nuorille Life Science-koulutusohjelmasta, joka sisältää orgaanista kemiaa ja molekyylitutkimusta sekä solutason tutkimusta. 

Seuraavaksi yliopiston tutor-opiskelijat Ainhoa ja Paul johdattivat meidät tutustumiskierrokselle opetustiloihin ja laboratorioihin. Uumajan yliopisto on muuten perustettu vuonna 1965 ja se on Ruotsin viidenneksi vanhin yliopisto. Suuri osa opiskelijoista, joita on noin 35 000, on ulkomailta.


Tobias Sparman esitteli meille NMR-spektrofotometriä. NMR-spektrometri analysoi molekyylien rakennetta ja ominaisuuksia mittaamalla atomiydinten reaktioita voimakkaassa magneettikentässä ja radiotaajuisessa sähkömagneettisessa kentässä. 


Tässä laite, johon näyte ohjataan. Laatikko asetetaan edellisessä kuvassa näkyvän fotometrin pohjaan kiinni. Spektrometriä pidetään käynnissä jatkuvasti jäähdyttämällä sitä ja näytteitä nestetypellä.


Lisäksi saimme tutustua kahteen elektronimikroskooppiin. Tässä iso mikroskooppi, jota varten näyte jäähdytetään nestetypessä.

Tällä pienemmällä elektronimikroskoopilla voidaan tutkia huoneenlämpötilaisia näytteitä. Mikroskooppia esitteli Sara Henriksson.

Mikroskopoitavaa kohdetta tarkastellaan tietokoneen sovelluksella.

Kuvassa suurennettuna kukkakärpäsen verkkomainen silmä.
Kuvasta voidaan huomata, että verkkojen väistä nousee karvoja.

Sara zoomasi edelleen yhtä karvaa, joka osoittautui pituussuunnassa uraiseksi. Oli erittäin kiehtovaa katsoa kuinka kohdetta voitiin suurentaa ja suurentaa yhä uudelleen tarkentaen johonkin yksityiskohtaan.


Tässä kuvassa elektronimikroskoopilla kuvattu 5 nm korkea platinasta tehty "maailman pienin" hevonen.


Reilun kahden tunnin intensiivisen tutustumiskierroksen jälkeen yliopisto jäi taaksemme. Luonnontieteet toki kiinnostavat ja yliopisto kansainvälisine koulutusohjelmineen jäi mahdollisena vaihtoehtona varmasti mieleen.

Yliopistokierroksen jälkeen kävelimme leveää Rådhusesplanaden katua pitkin raatihuoneelta rautatieasemalle nähtävyyksiä katsellen. Tässä Gustav Rosénin (1876 - 1942) patsas. Rosén oli toimittaja ja poliitikko, joka toimi myös Västerbottenin läänin kuvernöörinä.


Raatihuoneen suunnitteli Uumajan ensimmäinen kaupunginarkkitehti Fredrik Olaus Lindström, joka suunnitteli sekä asemakaavan vuoden 1888 kaupungin tulipalon jälkeen että useita kaupungin lippulaivarakennuksia. Raatihuone on hollantilaista uusrenessanssityyliä ja on säilyttänyt arvokkaan ja juhlavan luonteensa. Raatihuoneentori on Uumajan keskus, jossa Rådhusesplanaden, Uumajan lippulaivakatu, kulkee raatihuoneen ja rautatieaseman välillä.
 

Maisema-arkkitehti Thorbjörn Anderssonin suunnittelemalla Raatihuoneentorilla on taiteilija Camilla Akrakan veistos Listen. Veistoksen tilasi Uumajan kunnan kulttuurilautakunta, ja sen tarkoituksena on symboloida seksuaalisen häirinnän vastaista kantaa. 


Raatihuoneen toinen puoli iltavalaistuksessa. Edustalla Uumajan ja Kokkolan kaupunkien perustajan kuningas Kustaa II Aadolfin patsas.
Kuningas perusti 
Kokkolan vuonna 1620 ja Uumajan vuonna 1622. 



Kaupungissa on paljon kauniita punatiilirakennuksia, joita rakennettiin kaupungin vuoden 1888 palon jälkeen. Tässä rautatieasema, jonka edessä on Vicke Lindstrandin lasitaideteos Grön eld (Vihreä tuli). Rautatieasemaa voidaan kuvailla mannermaisen mallin mukaiseksi rakennukseksi, jonka suunnitteli Folke Zettervall ja joka rakennettiin vuonna 1896. Nykypäivästä muistuttaa edustalla näkyvä siisti rivi sähköpotkulautoja.


Rautatieaseman vieressä sijaitsee Sara Lidmanin tunneli, joka yhdistää Uumajan keskustan ja Hagan kaupunginosan sekä vie rautatien eri laitureille. Taide on integroitu hienolla tavalla alikulkutunnelin arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Leveä ja loivasti viettävä ramppi seuraa läntisen Bågenhusetin kaarta. 


Ulkokaaren seinät on verhoiltu taustavalaistuilla lasipaneeleilla, jotka kuvaavat utuisia ​​koivunrunkoja. Muut seinät on peitetty valkoisella lasimosaiikilla, joka vangitsee ja vahvistaa sisään tulevaa valoa. Tunneli tarjoaa kokonaisvaltaisen kokemuksen, joka rakentuu Västerbottenin kirjailijan Sara Lidmanin teosten lainausten ympärille yhteisnimellä ”Lev!”. Kaiuttimista kuuluva lintujen sirkutus antaa eksoottisen tunnelman jopa Pohjois-Ruotsin synkimpään talvipäivään. Arkkitehdit ovat olleet Lennart Sjögren ja Mattias Nordström sekä taiteilijat: Gustavo Aguerre ja Ingrid Falk. 



Toinen yksityiskohta tunnelista. Oli hämmentävää huomata, että olimme paikalla täsmälleen samaan aikaan kuin mitä kuvassa olevan kellon aika on!



Esplanadin kävelykäytävän varrelta löytyi myös tämä veikeä koirapatsas.


Näkymä rautatieasemalta raatihuoneelle päin. Uumaja tunnetaan koivujen kaupunkina ja voikin kuvitella miten kaunista siellä on kesäisen vihreyden keskellä.

Pieni matkaseurueemme Vihreä valo patsaan edessä. Kiitämme Pohjola Norden ry:tä tästä matkasta, joka oli monipuolinen ja virkistävä kurkistus naapurimaamme kulttuuriin 💗