Kuvataiteen kurssilla oli aiheena muotoilu ja siihen liittyen opiskelijat saivat oheisen tehtävänannon:
Löytyykö kotoasi joku suomalaisen taiteilijan tai muotoilijan
suunnittelema teos? Huonekalu, lasiesine, työkalu, tms.? Kenen suunnittelema
esine on? Milloin? Kenen (esim. Iittala, Nuutajärvi, Riihimäki, Artek,
Marimekko, jne) valmistama? Kuka esineen on hankkinut tai mistä se on saatu,
lahja tai kenties perintö? Liittyykö esineeseen tunnearvoa tai ehkä tarina,
jonka haluat kertoa? Miten ja missä yhteydessä esinettä käytetään? Pidätkö
esineestä? Miksi pidät tai et pidä?
Ota kuva esineestä sille tyypillisessä paikassa ja
vastaa edellä oleviin kysymyksiin vapaamuotoisesti.
Seuraavassa muutamia ihastuttavia poimintoja vastauksista:
Iittala
Ultima Thule sarjan kulho.
Kulho
on äidilleni suvussa kulkeutunut perintö. Kulhoa olemme käyttäneet meidän
lasten kastejuhlissa kastemaljana kaikille neljälle lapselle, joista minä olen
toinen.
Kulhon
on alun perin saanut äitini hänen isoisältään, joka oli sotainvalidi. Hän
loukkaantui pahasti sodassa ja kulho lahjoitettiin 60-vuotislahjaksi
sotainvalidiliitolta. Sodan jälkeen äitini isoisä kärsi kovista kivuista, sillä
hänellä oli käsissä ja kaulassa granaatin sirpaleita, jotka lähtivät vuosien
myötä liikkumaan ihon alla.
Kulho
on kaunis ja sillä on perheessämme paljon tunnearvoa. Se sijaitsee
olohuoneessamme lasivitriinissä. Pidän kulhosta paljon ja koen että se on
erittäin kaunis ja arvokas. Toivon, että se kulkee joskus perintönä perheessä
minulle asti.
Mea
Kuvassa on Marimekon sininen tasaraita-paita,
jonka on suunnitellut Annika Rimala, eli mummini/fammuni. Paidalla on aina
ollut tunnearvoa, sillä sain aina lahjaksi tasaraitavaatteita häneltä ja koska
hän on kuollut, ne muistuttavat minua hänestä ja hänen tekemästään työstä.
Vaikka en itse käytä tai osta kovinkaan paljon Marimekon tuotteita, ovat
fammuni suunnittelemat kankaat suuri inspiraation lähde, sillä ne ovat osa Suomen
klassikkosuunnittelua.
Rimala halusi suunnitella mukavan vaatteen joka
kuitenkin näyttää siistiltä ja tyylikkäältä, mutta joka on helppo pukea päälle.
Paita on etenkin tarkoitettu pidettäväksi sinisten farkkujen kanssa arkisena
tyylinä.
Mielestäni paita on kaunis ja mukava päällä ja
rennosta materiaalista huolimatta se näyttää aina siistiltä, sillä se ei
rypisty. Paita myös sopii jokaiselle ja näyttää klassiselta sen yksinkertaisen
leikkauksen vuoksi.
Ilona
Birger
Kaipiaisen suunnittelema arvokas lasilautanen, nimeltään Fiori. Äitini on
ostanut sen sukulaiselta, taidekeräilijältä, vuonna 2015. Fiorin
lautasesta maksoimme silloin 250 euroa. Lautasen nykyinen hinta on 450 euroa.
Lautanen toi keramiikkataiteen meidänkin taloon ja on inspiroinut ostamaan
muita samankaltaisia esineitä. Lautanen ei ole arkikäytössä syömistä varten
vaan roikkuu seinällä taideteoksena. Itse tykkään esineestä paljon, se on
kaunis ja antaa tavallaan kolmiulotteisen vaikutelman, ja siinä on voimakkaita
vahvoja värejä. Esine sopii vanhaan taloomme erittäin hyvin.
Emma
Akateemikko, hopeaseppä Bertel
Gardbergin vuonna 1958 suunnittelemat Lion aterimet. Olen saanut ne
isoäidiltäni lahjaksi. Omani ovat uustuotantoa eivätkä mitään perintöesineitä.
Isoäitini on kerännyt
Lion-sarjaa minulle jo vuosien ajan. Sitten kun muutan omaan asuntoon, voin
ottaa ne mukaani.
Lion oli välillä poissa
tuotannosta, mutta Hackmanin 220-vuotisjuhlavuoden kunniaksi se otettiin
uudelleen tuotantoon vuonna 2010. Aterinten koko on uustuotannossa muuttunut
alkuperäisiä suuremmiksi. Aterinten päivityksessä nykypäivään on
ollut mukana Gardbergin pitkäaikainen työtoveri Tauno Tarna.
Bertel Gardberg on
suunnitellut myös yleisemmin tunnetun aterinsarjan Carelia.
Atte
Olohuoneestamme
löytyy Artek-yhtiön valmistama Tarjoiluvaunu 900. Tarjoiluvaunun on
suunnitellut tunnettu suomalainen arkkitehti ja muotoilija Alvar Aalto vuonna
1937. Tarjoiluvaunu on monikäyttöinen huonekalu, joka soveltuu nimensä
mukaisesti erityisesti esimerkiksi ruokien tarjoiluun. Renkaidensa ansiosta
tarjoiluvaunu sopii hyvin käyttöön esimerkiksi juhlia järjestäessä, sillä sen
voi näppärästi siirtää vieraiden luokse mihin tarvitsee. Tavallisesti käytämme
tarjoiluvaunua ihan vain pöytänä, jolle voi laskea ja jolla voi säilyttää
esineitä. Syön iltapalaa usein katsellen samalla televisiota, jolloin tykkään
laskea iltapalani kätevästi tarjoiluvaunun päälle. Tarjoiluvaunuun kuuluu myös
rottinkinen kori, jossa voi säilyttää tavaroita tai vaikka kuljettaa
kattaukseen liittyviä välineitä.
Tarjoiluvaunu on minulle tärkeä, sillä olen
saanut sen rippilahjaksi mummultani. Lisäksi vaunu miellyttää silmääni, ja voin
kuvitella sen sopivan hyvin tulevaisuuden kotiini. Vaunu on miellyttävän
värinen: siinä puhdas valkoinen on yhdistetty luonnonläheiseen, mutta
hienostuneeseen puuhun. Pidän tarjoiluvaunussa myös sen muotoilusta, joka on
yksinkertainen ja käytäntöön sopiva, mutta samalla tyylikäs ja vangitseva.
Tykkään siitä, että vaunu on samaan aikaan sekä siro että lujarakenteinen ja
kestävä. Renkaat ja rottinkikori ovat vaunun erityispiirteitä, jotka paitsi
lisäävät sen käytännöllisyyttä, myös säväyttävät ja erottavat tarjoiluvaunun
toisista huonekaluista.
Silja
