Koronapandemia esti jo toistamiseen normaalin lakkiaisjuhlan toteutuksen. Niinpä lauantaina 5.6. ylioppilaat noutivat todistuskansion, stipendit ja ruusun koululta kuuden opiskelijan ryhmissä tarkan aikataulun mukaisesti. Todistuksia ojentamassa olivat rehtori Raimo Lammi ja aina kunkin ohjausryhmän ryhmänohjaaja. Myöhemmin päivällä youtuben kautta lähetettiin ennalta videoitu ylioppilasjuhla.
Yhteislyseon toimipaikan videoidussa juhlassa puhuivat rehtori Raimo Lammi ja riemuylioppilas Elisa Maunumäki. Rehtori Lammi mm. kertoi lukiokoulutuksessa tapahtuvista muutoksista sekä Kokkolan suomalaisen lukion siirtymisestä kokonaisuudessaan Länsipuiston koulurakennukseen. Seuraavassa katkelmia Lammin puheesta:
"Olemme tulevana syksynä siirtymässä uusien lukiolaisten myötä uuden opetussuunnitelman (LOPS 2021) aikakauteen. Muutokset opetussuunnitelmaan eivät ole sisällöllisesti kovin suuria, sen sijaan opintojen rakenteita muutetaan perusteellisesti: Kurssit muuttuvat moduleiksi ja opintojaksoiksi, lukuvuoden viisi jaksoa periodeiksi ja opintojen laajuuden määrittelyssä kurssimerkinnöistä siirrytään opintopisteisiin. Muutokset koskevat siis syksyllä 2021 lukionsa aloittavia opiskelijoita, eivät toiselle ja kolmannelle vuosiluokalle siirtyviä.
Eduskunnan joulukuussa 2021 hyväksymä uusi laajennettu
opetusvelvollisuuslaki ja sen nopea käyttöön otto 1.8.2021 alkaen koskettaa
sekin lukionsa syksyllä 2021 aloittavia. Peruskoulun jälkeen on hakeuduttava
toiselle koulutusasteelle ja jatkettava opintoja aina 18. vuoden ikään asti. Muutos
ei koske nykyisiä lukiolaisia muuten kuin, ettei jo hankittuja paperisia
oppikirjoja voi enää myydä eteenpäin. Ne ovat pois käytöstä.
Oppivelvollisuuden myötä aloittavat lukiolaiset saavat
ilmaiseksi kannettavan tietokoneen, laskimen, oppikirjat ja -materiaalit. Koska
useiden tuhansien perinteisten oppikirjojen hallinta on suuressa lukiossa
hankalaa, olemme Kokkolassa valtakunnan suurten lukioiden tavoin siirtymässä
digiaikakauteen. Jatkossa emme juurikaan käytä paperikirjoja, vaan kaikki
oppikirjat ja oppimateriaalit ovat kätevästi tai haastavasti tietokoneella
Laajennetun oppivelvollisuuden taustalla on halu estää nuorten syrjäytymistä ja monet tutkimukset osoittavatkin oppivelvollisuusiän noston olevan jopa tehokkain yksittäinen syrjäytymisen vastainen toimenpide. Kuinka opiskelijat ottavat muutoksen vastaan ja kuinka uudistuksessa onnistutaan, jää taas kerran arvailujen varaan.
Ehkä merkittävin muutos ensi lukuvuonna on Kokkolan
suomalaisen lukion hallinnon ja opetuksen keskittäminen kokonaisuudessaan
Länsipuiston koulukiinteistöön. Erilliset lukio-opetusta antavat toimipaikat,
Kiviniitty ja Kokkolan yhteislyseo, lakkaavat olemasta ja niiden nimet
siirtyvät historiaan. Nimet korvaa
täydellisesti Kokkolan suomalainen lukio.
On sovittu, että kaikki tulevat ensimmäisen vuoden
opiskelijat aloittavat Länsipuiston kiinteistössä. Sen sijaan tilan ahtauden
vuoksi Kiviniityn tulevat toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat jatkavat vielä
muutaman jakson ajan Kiviniityssä, kunnes Länsipuiston yläkoulun uudet tilat
valmistuvat Isokylän koululle. Viimeisimpien arvioiden mukaan kaikki Kiviniityssä
opiskelevat siirtyivät Länsipuiston kiinteistöön tammi-helmikuussa.
Kiviniityn lukiossa ja toimipaikassa lukiopetusta ehdittiin
antaa 58 vuotta ja Kokkolan yhteislyseossa tällä nimellä 102 vuotta. Menneet
vuodet ovat molempien lukioiden osalta olleet upeita, tuhansia opettajia ja
kymmeniä tuhansia eteenpäin pyrkiviä ylioppilaita. Ja on tärkeää, että uudessa
lukiossa vaalitaan tasapuolisesti molempien koulujen arvokkaita perinteitä ja
puhalletaan yhteen hiileen.
Lukioiden yhdistymisellä on merkittävä seuraus. Länsipuiston
peruskoulun ja Kokkolan yhteislyseon 123 vuoden mittainen yhteinen taival
päättyy, tiet eroavat ja muistot jäävät.
Jäädessäni nyt pois työelämästä opintovapaalle ja hetkeä myöhemmin eläkkeelle haluan kiittää kaikkia oppilaitani ja opiskelijoitani sekä työtovereitani 33 vuoden ajalta.
Kun aloitin vuonna 1988 Alajärven yläkoulun historian
opettajana, en olisi ikinä uskonut saavani elää näin kauan ja päättää elämäntehtäväni
opettajana ja rehtorina juuri täällä omassa nuoruuteni lukiossa.
Muistoja koulusta ja teistä kaikista on valtavasti, ne ovat
kullattuja ja vain hetken päässä. Ne ovat sydämessäni.
Vuoden 1971 riemuylioppilaiden juhlapuheen piti Elisa Maunumäki. Hän vertasi puheessaan mm. miten erilaista opiskelu ja siihen käytettävät välineet olivat hänen aikana ja miten paljon myös oppimisen mittaaminen ja arviointi ovat muuttuneet. Seuraavassa otteita hänen juhlapuheesta:
"Hyvät kevään ylioppilaat, onnittelen teitä lämpimästi monivuotisen urakan loppuun saattamisesta!
Näen katseessanne suurta helpotusta, kun urakka nyt on ohi,
mutta myös epävarmuutta siitä, mikä on edessä.
Samanlaisia tunteita oli meilläkin viisikymmentä vuotta
sitten kun seisoimme koulun portailla, uudet, hohtavan valkoiset lakit
kutreillamme. Ylläni minulla ja monella muulla tytöllä oli mikroshortsit ja
maksiliivi ja jalassa valkoiset vinyylisaappaat.
Nyt nostan kellastunutta ylioppilaslakkiani korkealle, kun
ajattelen olosuhteita, joissa teidän on pitänyt näihin viimeisiin koitoksiin
valmistua. Lieneekö sodan jälkeen ollut mitään tähän aikaan verrattavaa?
Meidän elämänpolkumme näytti hyvin suoraviivaiselta, kun taas
teidän polkunne tulee epäilemättä olemaan vaihtelevampi. Polku tulee haarautumaan, ja joudutte
tekemään uusia päätöksiä siitä, minkä haaran valitsette. Kiviäkin kannattaa kääntää matkan varrella.
Sieltä voi löytyä ihan uusia motiiveja, ajatuksia tavoitteista, joita kohti
pyrkiä. Polun kiviin ja kantoihin voi
kompastellakin, mutta kannustan teitä: ylös vain, ja matka jatkuu!
Te olette myös hyvin tietoisia tämän päivän uhkista, joita me
emme vielä osanneet murehtia, suurimpana varmasti ilmastonmuutos. Meidänkin maailmaamme
hiipi huoli maailman tilasta, jonka televisio oli tuonut meidän
tietoisuuteemme. Vietnamin sota, Afrikan
nälänhätä, ja maailman poliittinen tilanne oli silloinkin hyvin tulenarka,
samoin kuin se on tänä päivänä. Luonnonsuojelu alkoi olla tärkeä aate jo 50
vuotta sitten, kun hippiliike villitsi nuorisoa. Rock, rauha ja rakkaus olivat
meidän mantramme.
Tulevaisuuteen uskoen te selviätte niin kuin mekin olemme
selvinneet!
Vielä yhden asian tahdon nostaa esiin: Joku teistä kantaa murhetta siitä, että ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät olleetkaan niin hyviä, kuin oli odotettu. Ne vaikuttavat elämässä hetken, mutta läpi elämän kannattaa pitää huolta sydämen sivistyksestä, joka näkyy mm. tavassa kohdella lähimmäisiä. Vaalikaa ystävyyssuhteitanne ja luottakaa, että elämä kantaa."
Juhlassa lakitettiin kaksi ylioppilasta ja samalla kotikatsomoissa lauantaina seurattiin ylioppilaaksi julistaminen ja kukin sai painaa päähänsä oman valkolakkinsa.
Opettaja ja ryhmänohjaaja Tuula Heikkilä ojensi lakit Milja Hyypälle ja Roope Sarajärvelle.