Vieraita Melbournen yliopistosta

 Syyskuun puolivälissä Kokkolassa vieraili ryhmä kasvatustieteen kansainvälisiä maisterivaiheen opiskelijoita Melbournen yliopistosta professori Pasi Sahlbergin ja apulaisprofessori Daniela Acquaron johdolla. Kokkolassa vierailun yhteyshenkilönä oli Peter Johnsson. Torstaina 18.9. ryhmän vierailukohteena oli lukiomme.

Vierailun aluksi kokoonnuimme opettajainhuoneeseen, jossa rehtori, apulaisrehtori ja joukko opiskelijoita ottivat vieraat vastaan. 

Keski-Pohjanmaan konservatorion ja Kokkolan suomalaisen lukion opiskelija Johannes Koivisto esitti vieraille kolme kappaletta harmonikalla. Kuulimme suomalaisia sävellyksiä Lasse Pihlajamaan Höyhen ilmassa, Oskar Merikannon Kesäillan valssi ja kansansävelmän Säkkijärven polkka.

Vieraille kerrottiin Kokkolan suomalaisesta lukiosta ja yleisesti lukiokoulutuksesta Suomessa sekä ylioppilastutkinnosta.

Lukion opiskelijat Emma, Päivikki, Santeri ja Pilvi kertoivat vieraille lukio-opintojen ja oppimäärän rakenteesta sekä suomalaisesta ylioppilastutkinnosta. Koska syksyn ylioppilaskirjoitukset olivat parhaillaan meneillään ja kyseisenä päivänä oli sopivasti välipäivä kokeista, vieraille pystyttiin näyttämään myös kirjoitussali ja kertomaan miten digitaaliset yo-kokeet Suomessa järjestetään.

Voi miten ihanaa on saada ihan oikea kirje! Lukiolaiset saivat kirjeitä australialaisilta nuorilta. Jospa kirjeenvaihdosta syntyisi pidempiaikainen ystävyys.

Mikäpä paremmin symbolisoisi Australiaa kuin bumerangi. Sellaisen rehtorimme Markku Anttila sai apulaisprofessori Daniela Acquarolta lahjaksi.

Iltapäivän ajaksi osa ryhmästä jäi vielä opiskelijoiden johdolla tutustumaan lukiomme saneerattuihin tiloihin ja mm. oppitunteihin. Pari muuta ryhmää jakautuivat muihin oppilaitoksiin. Loppuiltapäivänä lukiomme opiskelijat vielä johdattivat vieraat opastetulle vanhan kaupungin kierrokselle.

Ystävyysvierailu Liettuaan

 Meillä oli ilo päästä vierailemaan Liettuassa ystävyyskoulumme Marijampolė Gymnasiumin vieraina 8.9.-11.9.2025. Laskeuduimme tasaisen lennon jälkeen Vilnaan. Meitä oli vastassa Marijampolėn koulun henkilökuntaa ja oppilaita, joiden luona tulimme majoittumaan. 

Marijampolė Gymnasium

Lukion piha

Vanha katedraali

Menimme bussilla Vilnan keskustaan, ja kävelimme siellä presidentin linnan ja muiden kauniiden maisemien kautta Vanhaan katedraaliin, jossa saimme upean kierroksen sen historiallisessa kryptassa. Päästyämme Marijampolėen siirryimme perheisiimme vieden hieman tuliaisia Suomesta mukanamme.

Presidentinlinnan edustalla.

Kaunasin keskusta kävelykadulla

Reissumme toinen päivä alkoi Marijampolėn lukiolla oppilaiden kuoroesityksellä ja rehtoreiden  tervehdyssanoilla. Me suomalaiset suuntasimme tämän jälkeen kaupungintalolle vastaanottamaan tervehdykset kaupungin puolesta. Tämän jälkeen suuntasimme Kaunasiin M.K. Ciurlioniksen museoon, jossa pääsimme kokemaan mahtavan kierroksen sekä vaikuttavan VR-elokuvan. Tämän jälkeen oli monen lempiosuuden aika, eli suuren kauppakeskus Akropoliksen vapaa kiertely.

M.K. Ciurlioniksen museossa

Taiteilemassa M.K. Ciurlioniksen museossa

Laboratoriotyöskentelyä ammattikorkeakoululla

Puistopiknikillä 

Viimeinen vierailupäivä oli ihana lopettaa puistossa pidettävään piknikkiin, jonka äärellä rupateltiin, pelattiin ja syötiin runsaasti herkullista ruokaa. Ennen sitä teimme Marjampolėn ammattikorkeakoululla monipuolisia tutkimuksia Marijampolėn maaperästä. Se oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus.

Kävelykierroksella lukion läheisellä puistoalueella. Tunnelin seiniä koristavat kasvokuvat.

Opettajat iltakävelyllä kaupungintalon edustalla

Kaupunkiemme välinen ystävyyden tammipuu on istutettu vuonna 1984.

Torstaiaamuna lähdimme koululta 5.30 kohti Vilnan lentokenttää ja sieltä Suomeen. Matka oli antoisa - saimme paljon uusia maku- ja kulttuurikokemuksia sekä ystäviä. Kiitämme kaikkia matkaan osallistuneita ja suosittelemme sitä lämpimästi niille, joilla on siihen mahdollisuus osallistua.

Minerva Rasehorn ja Amanda Ylitalo

Kamariorkesterin konsertti

 Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri tarjosi kaupunkimme lukiolaisille ilmaisen konsertin Musiikkikeskus Snellmanissa tiistaina 2.9. Kokkolan suomalainen lukio tarjosi konsertin ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Konsertit mahdollisti Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahasto. Sävellystyötä on tukenut Kokkolan seurakuntayhtymä: Kotikirkko kannattaa.

Konsertin värikkäästä juonnosta vastasivat Noora-Kaisa Salo-Peltokoski vasemmalla ja Karita Jungar.

Orkesterin kapellimestarina toimi Mateusz Gwizdalla.

Konsertti oli varsin viihdyttävä ja ohjelmistossa oli tuttuja sävelmiä kuten Vivaldin neljästä vuodenajasta kesä. Kappaleet oli valittu myös niin, että eri instrumentit nousivat hyvin esille.

Tässä viulistit innostuivat jopa miekkailemaan soittonsa lomassa.

Lajintuntemusta Tankarissa

 Taas tänä syksynä lajintuntemuskurssi huipentui maastoretkeen Tankarissa 22.-23.8. Opettajista mukana olivat biologian opettajat Tuula Heikkilä ja Marika Myllylä. Tällä kertaa säät olivat suosiolliset-liki tyvenessä säässä saavuimme Jennyllä saareen perjantaina iltapäivällä ja auringonpaisteesta saimme nauttia liki koko reissun ajan. Vasta kun lauantaina jätimme jäähyväiset saarelle -saderintama saavutti saaren. 

Rantakasvillisuuden havainnointia saaren eteläkärjessä

Merikotkan kiikarointia pohjoiskallioilta

Opintomatkan tavoitteena oli harjoitella tunnistamaan saaren eliölajistoa mahdollisimman monipuolisesti niin eläimiä, kasveja kuin sieniäkin (joita tosin oli poikkeuksellisen vähän). Lajien tunnistuksessa hyödynsimme iNaturalist-sovellusta, jonka avulla havainnoimme lajitietoutta eliöryhmittäin.

Marika perehdyttää kasvien tunnistukseen

Kesy valkoposkihanhi Pena oli retken ehkä suosituin kuvauskohde

Reissun parasta antia oli tutustuminen lintuaseman toimintaan rengastaja Juhani Hannilan opastuksella-innokkaimmat saivat vapauttaa rengastettuja lintuja siivilleen rengastuksen jälkeen ja tutkailla lähietäisyydeltä mm. niiden rasvapeitteen paksuutta. 

Järripeipon rengastusta ja vapautusta lintuasemalla rengastaja Juhani Hannilan johdolla.

Järripeipon rengastusta ja vapautusta lintuasemalla rengastaja Juhani Hannilan johdolla.

Haarapääskyt valmiina pitkälle muuttomatkalle.

Mukavaa touhua oli myös perinteinen iltanuotio makkaroineen, saunominen majakkamäen saunassa ja auringonlaskun ihastelu.

 Saaren lampaat auringonlaskussa.

Kurssilaiset yhteispotretissa majakan juurella.

Lukuvuoden 2025-2026 aloitus

 Uusi lukuvuosi aloitettiin kesäisen lämpimän sään vallitessa, kun kaikki KSL:n opiskelijat kerääntyivät Länsipuiston laululavan äärelle. Rehtori Markku Anttila avasi lukuvuoden ja toivotti kaikki tervetulleeksi opintojen aloitukseen, erityisesti uudet lukion aloittavat ykköset. Kakkosilla on työntäyteinen lukiovuosi edessään ja abit valmistautuvat syyskuun puolivälissä alkaviin syksyn ylioppilaskokeisiin.

Rehtorin tervehdystä kuuntelemassa.

Paljon hymyileviä kasvoja ja pieniä porukoita, oli kiva nähdä kavereita ja työtovereita loman jälkeen.

Lomasta rentoutuneena ollaan valmiina siirtymään opintojen pariin.

Ylioppilasjuhla

 Kokkolan suomalaisen lukion ylioppilasjuhlaa vietettiin lauantaina 31.5. Kokkolan kaupungin kirkossa. Lakitettavia  ylioppilaita oli tänä keväänä 180. Seuraavassa juhlan kulkua kuvina ja otteina puheista. (Klikkaamalla kuvia saat ne selattavaksi tarkempina.)

Ylioppilaat saapuivat kirkkoon jonossa ohjausryhmittäin ryhmänohjaajansa johdolla. Saapumiskulkuetta säesti harmonikalla Johannes Koivisto. Hän esitti kappaleet Sonata in E major KK 152, säv. D. Scarlatti ja Bachin Preludin AS-duuri, BWV 862.

Paikat täyttyivät lakitettavilla edestä alkaen.

Juhla voi alkaa.

Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin edustajat Andrei Sytchak (viulu), Teija Pääkkönen (viulu), Inkeri Halmio-Hanhikoski (alttoviulu) ja Julius Pyrhönen (kontrabasso) toivat juhlaamme musiikillisen tervehdyksensä. He esittivät Wiljami Niittykosken Suvitunnelmia ja Joseph Haydnin jousikvarteton op. 33 no 3 "Lintukvartetto"; Fibale. Rondo Presto.

Juhlapuheen piti Centria ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.

Seuraavassa otteita Huttulan puheesta:

"Olemme tänään kokoontuneet yhteen hetkellä, joka jää mieliin ja sydämiin. Tänään juhlitaan päättymistä ja alkua, saavutuksia ja mahdollisuuksia. Kokkolan suomalaisen lukion tuoreet ylioppilaat, tänään on teidän päivänne. 

Takana on vuosien matka, jonka te olette yhdessä kulkeneet. Takana on lukemattomia oppitunteja, kokeita, keskusteluja, välitunteja ja ehkä myös hetkiä, jolloin kaikki tuntui ylivoimaiselta.  

Mutta te selvisitte. Tänään valkolakki painetaan päähänne osoituksena sitkeydestä, työstä ja kasvusta.  

Kasvusta ja tulevaisuudesta haluan tänään teille puhua.  

Valitettavasti maailma on juuri nyt jollain tavalla hajalla. Ympärillämme tapahtuu asioita, joita emme haluaisi. Nämä ajat ovat haastavia, mutta niiden edessä ei pidä alistua. 

Uusi päivä tuo uusia vastauksia. Aivan kuten me tässä juhlassa katsomme teihin, uuteen sukupolveen, luottaen. Ottakaa ne katseet, rakkaus ja tuki matkallenne eteenpäin. Vaikeista ajoista on aiemminkin selvitty. 

Olennaista on se, millä mielellä kohtaamme tulevan. Huominen on edelleen mahdollista kohdata rohkeasti, avoimesti ja toisista välittäen. Uskoen tulevaan! 

Koulutuksen puolesta puhujana uskon osaamisen voimaan. Ihminen oppii läpi elämänsä uusia asioita. Vaikeatkin ongelmat on mahdollista ratkaista, yhdessä. Siksi olennaista onkin, asenteemme ja halumme toimia paremman maailman puolesta. Löytäkää oma polkunne. 

Muutos on pysyvä osa elämää. Teknologiat kehittyvät, asiat, työt ja tehtävät muuttuvat. Se mikä pysyy, on ihminen. Jokaisella ihmisellä on valta valita, miten hän toisen kohtaa, miten hän haluaa oppia ja ymmärtää muutosta. Siitä ratkaisut tuleviin muutoksiin lähtevät.  

Ylioppilasjuhla on hetki, jossa katsotaan sekä taakse että eteen – kiitollisuudella menneestä ja toiveikkaana tulevaan. Teillä on kaikki valmiudet kohdata uusi elämänvaihe. Sivistys on hyvä pohja elämälle. 

Elämä ei ole valmis käsikirjoitus. Jokaisen teistä tehtävänä on kirjoittaa oma tarinansa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa polkua, ei yhtä muottia, johon tulisi mahtua.  

Vapaus tuo mukanaan valinnan ja vastuun, mutta myös mahdollisuuden. Mahdollisuuden elää todeksi juuri sellaista elämää, joka on uskollinen omille arvoille, tunteille, haaveille. 

Viisaus ei aina tarkoita kaikkien vastausten tietämistä – se tarkoittaa kykyä pysähtyä, kuunnella itseään ja tehdä päätöksiä, jotka ovat oikeita teille. 

Hyvät ylioppilaat, hyvät kuulijat! 

Miksi haluan painottaa teidän nuorten vapautta tehdä valintojanne omista lähtökohdistanne? Siksi, että nuoremme, jotka hakevat omaa paikkaansa elämässä, asetetaan monenlaisten paineiden ja odotusten puristukseen.  

Tehdessämme viime vuonna Centrian uutta strategiaa, kysyin useampaan kertaan henkilöstöltämme, kuka teistä elää tai on elänyt virheetöntä elämää. Yhtään kättä ei koskaan noussut.  

Silti nuoriltamme odotetaan erilaisissa valintatilanteissa jo hyvin nuorina aina oikeita ratkaisuja. Ei ole ihme, että niin moni nuori hämmentyy, väsyy ja voi pahoin.  

Siksi on tärkeää muistaa, juuri tässä ja nyt, että ette ole yksin, lähellänne on ihmisiä, jotka haluavat tukea teitä. 

Uskaltakaa siis olla rehellisiä itsellenne. Uskaltakaa epäonnistua, oppia ja kasvaa. Elämä kantaa – vaikka joskus huojuen, se kantaa. 

 . . .

Ylioppilas – sinä, joka tänään katsot kohti tulevaa. Älä pelkää, jos et vielä tiedä, mitä tahdot tehdä. Kaikki ei ratkea yhdellä hetkellä. Elämä rakentuu valinnoista – pienistä ja suurista – ja jokainen askel vie lähemmäs omannäköistä elämää. 

Kulje siis rohkeasti, kulje rehellisesti. Kulje välillä väärin ja silti eteenpäin. 

Kulje niin, että voit katsoa taaksepäin ja todeta: tuo oli minun tieni. 

Tämä hetki on osa matkaanne – muistutus siitä, että jokainen teistä kantaa sisällään kykyä selviytyä, sopeutua ja kasvaa. 

Tänään juhlimme mennyttä, mutta vielä enemmän: juhlimme kaikkea sitä, mitä teistä voi tulla. 

Lämpimät onnittelut kaikille uusille ylioppilaille – ja onnea matkalle!"

Lukion musiikkiryhmä, johon kuuluivat Johannes Koivisto (harmonikka), Emma Peltola (laulu), Ville Harju (kitara), Iida Vitka (viulu), Nina Kinnunen (viulu), Tuukka Patokoski (basso), Nella Kortetmaa (piano)

Riemuylioppilaiden tervehdyksen juhlaan toi Anne Linna. 

Puheensa lopussa Anne Linna pyysi kaikki juhlaan osallistuneita
 riemuylioppilaita nousemaan hetkeksi paikoiltaan.

Seuraavaksi ohjelmassa oli rehtori Markku Anttilan puhe ja ylioppilaiden lakitus. 

Rehtori Markku Anttila

Seuraavassa otteita Anttilan puheesta:

. . .

"On tullut aika kokoontua päättämään lukion lukuvuosi yhteiseen juhlaamme – Kokkolan suomalaisen lukion kevään 2025 ylioppilasjuhlaan. Meillä on ilo juhlistaa tänään lähes kahta sataa uutta ylioppilasta.

Kokkolan suomalaisen lukion lukuvuosi päättyy tänään. Vuoden aikana olemme yhdessä kulkeneet lukio-opintojen polkua, kohdanneet arjen askareet ja juhlahetket, nauraneet yhdessä ja joskus ehkä murehtineetkin - silti olemme jälleen täällä – yhdessä.

Lukuvuoden aikana koulumme yhteisöllisyys on vahvistunut monin tavoin. Teemapäivät, juhlat, projektit ja opiskelijakunnan tapahtumat ovat tarjonneet mahdollisuuksia tutustua toisiimme ja tehdä lukiostamme enemmän kuin vain oppilaitoksen.
Lukio on monelle nuorelle paitsi opiskelun myös oman identiteetin rakentumisen aikaa. On ollut ilo seurata, kuinka yhteisömme jokainen jäsen on saanut loistaa omalla tavallaan. Yhdessä olemme luoneet turvallisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa voi kasvaa ja kehittyä.

Opettajat, henkilökunta, opiskelijat, huoltajat – kukin teistä on osa kokonaisuutta, joka tekee tästä koulusta sen, mitä se on. Ilman yhteistyötä, luottamusta ja avoimuutta ei yksikään lukuvuosi olisi mahdollinen.

On ollut ilolla merkille pantavaa, että kaupungin lukiokoulutuksen oppilaitosten yhteistyö kasvaa vuodesta toiseen. Tästä yhteistyöstä on hieno osoitus lukioiden yhteinen lukuvuoden päätöspiknik-tapahtuma länsipuiston puistoalueella kuluneella viikolla. Tapahtuma kokosi yhteen satamäärin Kokkolan kaupungin nuoria lukio-opiskelijoita kielirajat ylittäen.

Ylioppilaiden nimet ja heille myönnetyt huomionosoitukset luettiin juhlassa.

Ylioppilastutkinto sai alkusysäyksensä Turun akatemian pääsykuulusteluista, joissa mitattiin kokelaiden latinan ja kristillisen opin perusteiden osaamista. Vuonna 1852 tutkinto sidottiin ensi kerran lukion oppimäärään. Tätä pidetään nykyisen ylioppilastutkinnon alkuna. Reilun 170 vuoden aikana ylioppilastutkinnosta on tullut kansallinen instituutio, joka on keskeinen osa suomalaista koululaitosta ja sivistystä.

Yhteiskunta on muuttunut 170 vuodessa. Myös ylioppilastutkinto on kehittynyt säilyttääkseen sivistyksellisen merkityksensä muuttuvassa yhteiskunnassa. Tutkinnosta on tullut lukion päättötutkinto, joka mittaa lukiossa saavutettuja tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Tutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden ja tutkinnolla on merkittävä rooli korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa."

Heidät on juuri julistettu ylioppilaiksi!

Gaudeamus igitur kajahti yhteislauluna.

Rehtori Anttila puhui vielä juuri lakitetuille ylioppilaille:

"Toivon, että nyt päättyvä pitkän opintotien vaihe on ollut teidän elämässänne rikas ja kasvattava. Toivon myös, että se vaihe on ja jää mieleenne aikana, jonka muistot ja kokemukset ovat osanaan kannattamassa teitä eteenpäin teillänne.

Haluan ajatella ja toivoa kuitenkin, että elätte tänään, huomenna ja tulevaisuudessa - jokaisena päivänä sen jokaisen päivän hetken sen ainutkertaisuuden vuoksi – eikä vain tulevaisuuden vuoksi.

On hyvä muistaa, että ilo on hyvä kompassi suunnitelmillemme ja tekemisillemme. Kannattaa myös uskoa ja luottaa omiin vahvuuksiinsa – niitä meillä on jokaisella omansa.

Kokkolan suomalaisen lukion lukuvuoden päättyessä tänään, haluamme lukion opettaja- ja henkilökuntana kiittää vielä teitä ja kaikkia teidän rinnallanne kulkeneita.

Tänä päivänä teidän – hyvät pian lakitettavat uudet ylioppilaat - saavuttamienne tulosten avulla ja niiden myötä teidän on hyvä rakentaa tulevaisuuttanne, pyrkiä eteenpäin kohti jatko-opintoja ja työelämää.

Haluan onnitella vielä teitä kaikkia valmistuneita lämpimästi ja toivottaa kesän odotuksen Anki Lindqvistin Niin aikaisin laulun säkeistön sanoin."

Kastehelmet kiilsi kirkkahimmat

vielä päissä ruiskukkien,

tuuli raikas keveästi liikkumahan

latvat sai koivujen.

Kuinka kaunis voi olla maa,

aamu uusi kun sarastaa,

tuota hetkeä vain mielestäni

en mä koskaan voi unhoittaa

Ylioppilaan puheen piti Pyry Saariaho.

Seuraavassa Pyryn puhe:

"Arvoisat ylioppilaat ja juhlavieraat! Olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan lukioaikamme loppua, ja tämä päivä onkin varmasti ollut monella mielessä viime aikoina. Lukiotaipaleemme loppurutistus, ylioppilaskokeet, on tehty, ja tänään saimme painaa päihimme vuosien opiskelulla, lukemisella ja tehtävien teolla ansaitut ylioppilaslakit. Kova työ palkitaan tauolla opiskelusta, ja se onkin meillä kaikilla edessä, oli se sitten armeija tai siviilipalvelus, välivuosi tai ihan tavallinen kesäloma, kesätöissä tai ei. Jo pelkästään tässä salissa olemalla osoitamme, että olemme saavuttaneet suomalaisen lukiokoulutuksen tärkeimmän tavoitteen: laajan yleissivistyksen ja osaamisen niin tiede- kuin taideaineissa. Äsken laulamamme ylioppilaslaulun sanojen mukaisesti: Gaudeamus – iloitkaamme – tästä päivästä!

Iloisuus ei kuitenkaan ole monilla ainoa tunne tänä päivänä, vaan monen uuden ylioppilaan mielessä saattaa olla myös haikeutta, kun joutuu muuttamaan pois lukioaikaisten kavereidensa luota. On kyllä totta, että kavereiden kanssa tulee vietettyä vähemmän yhteistä aikaa, kun välimatka saattaa kasvaa satojen kilometrien pituiseksi. Tulee kuitenkin muistaa, etteivät vanhat kaverit suinkaan katoa elämästä, vaikka välimatka kasvaakin. Lukioajan kavereista kannattaa pitää kiinni – tietenkin kuvaannollisesti – sillä itsenäistyvälle ylioppilaalle he ovat merkittävä voimavara siirtyessä opiskelijaelämään. Kaverien saaminen uudella paikkakunnalla on myös helppoa, sillä opiskelijoille on tarjolla paljon erilaisia ainejärjestöjä, harrasteyhdistyksiä ja muita seuroja, joista löytyy varmasti uusia ystäviä. Ylipäätään on tärkeää uskaltaa keskustella toisten ihmisten kanssa – ihmissuhteethan pohjautuvat vuorovaikutukseen.

Vuorovaikutustaidoista tärkeimpiin kuuluu kyky tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa, ja tätä taitoa uusi ylioppilas tuleekin tarvitsemaan niin opiskelu- kuin työelämässä. Nykyajan opinto- ja työpaikat ovat nimittäin hyvin monimuotoisia ja kansainvälisiä, ja niissä on erittäin tärkeää, että kaikki pystyvät sujuvaan yhteistyöhön omasta taustasta riippumatta. Yhteistyötaidot ovat ylipäätään hyvin tärkeitä, sillä yhdessä tulee tehtyä enemmän, paremmin ja nopeammin kuin yksin. Erilaisuuden ymmärtäminen ei kuitenkaan saa rajoittua vain opintoihin ja töihin, sillä nykyajan monikulttuurisessa Suomessa sitä tarvitaan aivan kaikkialla. Meidän tulee myös muistaa, ettei ihmisiä tule lokeroida ryhmiin – se johtaa huonoihin stereotypioihin ja yleistyksiin sekä vielä huonompaan syrjintään – vaan jokainen on uniikki yksilö, jolla on omat kokemuksensa ja käsityksensä maailmasta. Oikeus tulla kohdelluksi sen mukaisesti kuuluu jokaiselle.

Tämän puheen ja sen myötä myös tämän juhlan kääntyessä kohti loppuaan, tahtoisin kaikkien uusien ylioppilaiden muistavan yhden asian: vaikka me lähdemme lukiosta, lukioaika ei lähde meistä. Sanoin tämän jo kerran alussa, mutta sanon sen vielä uudestaan: vaikka emme ehkä käy enää kavereidemme kanssa samaa koulua, he eivät katoa minnekään. Lukiossa oppimamme tiedot ja taidot eivät myöskään tule yhtäkkiä hyödyttömiksi, vaan ne tukevat korkeakoulutaipaleemme alkua. Myöskään viimeisten kolmen – tai neljän – vuoden aikana kokemamme kokemukset eivät unohdu, vaan pysyvät kanssamme jopa loppuelämän ajan. Ja lukioajassa riittääkin muisteltavaa: ensimmäinen koulupäivä, vanhat tanssit, penkkarit, tämä juhla, pikkujoulut, LUMA-illat, opintomatkat, yritysvierailut ja kaikki ne pienemmät mutta yhtä muistamisen arvoiset tapahtumat, jotka jouduin jättämään pois, että tämä puhe pysyisi järkevän mittaisena. Lopuksi tahdon vielä kiittää kaikkia henkilöitä, joita ilman Kokkolan suomalainen lukio ei olisi Kokkolan suomalainen lukio. Kiitos rehtoreille, opettajille ja opinto-ohjaajille. Kiitos koulusihteerille, keittäjille ja siistijöille. Kiitos koulukuraattorille, koulupsykologille ja terveydenhoitajalle. Lopuksi kiitos kaikille ylioppilaille, ja kiitos ylioppilaiden vanhemmille – sillä ilman heitä ei olisi meitä."

Ylioppilaiden lauluryhmä Olivia Pietilä, Minttu Hylkilä, Siiri Karjalainen, Emilia Jääskä
ja Alina Mäki-Leppilampi lauloivat Suomenmaan.

Lämpimät onnittelut teille uudet kevään 2025 ylioppilaat 💗

Ohessa juhlan striimauslinkki: YO-JUHLA

Kokkolan suomalainen lukio kiittää kuluneesta lukuvuodesta!