Miten meihin vaikutetaan kuluttajina?

Maijastiina Jokitalo, koulutus- ja yhteyspäällikkö, KTT | HHJ PJ Pohjanmaan kauppakamarilta vieraili psykologian kertauskursseilla 12.12.-24. Hän kertoi väitöskirjansa pohjalta kuluttajakäyttäytymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten kulutuskäyttäytymiseen voidaan yrittää vaikuttaa.

 

Tässä muutamia poimintoja hänen luennostaan. Iso osa päivittäisistä valinnoistamme tapahtuu ilman tietoista ajattelua, automaattisesti. Yritykset, jotka haluavat saada meidät ostamaan ja kuluttamaan heidän tarjoamiaan tuotteita pohtivat ja yrittävät löytää keinoja, joilla meidän kulutuspolku saataisiin mahdollisimman vaivattomaksi ja helpoksi. Kuluttajalle pyritään saamaan hyvä ”fiilis” ostamastaan tuotteesta, jotta hän ostaisi sitä jatkossakin ja suosittelisi sitä myös kavereilleen. Tutkimuksen mukaan kuluttaja ei halua ”pähkäillä” liian vaikeita.

Nudging tarkoittaa toimintaa, jossa kuluttajaa tuupataan ja tönitään hienovaraisesti oikeaan suuntaan. Kuluttajalla on mahdollisuus oivaltaa ja tehdä parempia valintoja. Olennaista kuluttajan tuuppauksessa on, ettei ihmisen vapautta rajoiteta, vaan hänelle jätetään mahdollisuus valita myös ”huonompi ”vaihtoehto. Esim. salaattipöytä ja hedelmät laitetaan lounaalla linjaston alkupäähän, jolloin ruokailija todennäköisemmin täyttää lautasensa näillä terveellisillä vaihtoehdoilla tai kestävän muodin osaston sijoittaminen helposti löydettävän paikkaan tavaratalossa.

Jotta kuluttaja pystyy tekemään oikeita valintoja, pitää hänen ensin ymmärtää omaa käyttäytymistään ja huomata, kuinka ulkoisilla vihjeillä on todellisuudessa suuri vaikutus hänen tekemiin valintoihin ja sen kulutukseen.

Tulevan kuluttajan leimaava piirre on vastuullisuuden lisääntyminen. Hänelle tärkeää ovat arvopäämäärät ja näkemyksellisyys ohjaa hänen valintojaan.  Hän rakentaa sosiaalista identiteettiään ja haluaa ilmaista sitä. Tästä seuraa kollektiivisen kuluttamisen lisääntyminen. Kollektiivinen kuluttaminen tarkoittaa kulutustapaa, jossa yksilöt jakavat, lainaavat, vuokraavat tai kierrättävät tavaroita ja palveluita sen sijaan, että omistaisivat niitä itse. Tämä kulutustapa lisää yhteisöllisyyttä ja resurssien tehokasta käyttöä vähentäen samalla ympäristövaikutuksia.  

Kulutus tarkoittaa yhä enemmän konkreettisten tarpeiden tyydyttämisen lisäksi hedonistisia eli mielihyvään liittyviä tavoitteita. Maya Angeloua lainaten ” Ihmiset unohtavat, mitä olet tehnyt tai sanonut, mutta he eivät koskaan unohda sitä, mitä olet saanut heidät tuntemaan.”

- Pirjo Alatupa, psykologian ja uskonnon lehtori

Tässä vielä opiskelijoiden kommentteja Maijastiinan luennon jälkeen:

”Laittoi pohtimaan omaa urasuuntautumista ja kiinnostus heräsi kauppatieteisiin ja kulutuskäyttäytymisentutkimiseen. Toivoa loi Maijastiinan kertoma omasta elämästään ja siitä, miten vaikeistakin tilanteista voi nousta ja saavuttaa suuria asioita.”

”Minulle tuli tavallaan ihan uutena tietona miten paljon ihmisiä ohjataan ostamaan kaikkea ja miten sen itsekin heti huomasi, kun lähti ajattelemaan omaa kuluttamistani.”

”Avasi markkinointia ja myyntiä juuri psykologian näkökulmasta ja oli erittäin mieltä avaava ja opettava.”

”Varmaan tulee jatkossa enemmän tietoiseksi ostotilanteessa että miksi valitsee juuri sen tietyn tuotteen”

”Heti alkoi kiinnostamaan tutkia kaupassa käydessä esim. Prisman tapoja houkutella ja "tökkiä" asiakasta erilaisiin päätöksiin. Jatkossa myös tutkin tarkemmin kaupan "kyykkyviini-hyllyjä" ja koko kaupan layoutteja tuotteiden kanssa.”

 ”Miettii ehkä enemmän sitä että tarvitseeko oikeasti jonkun tuotteen vai onko se vaan semmoinen hetken mielijohde.”

Syksyn itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla

Itsenäisyys-ja ylioppilasjuhlaa vietettiin 5.12. Juhla oli yhteinen Kokkolan suomalaisen lukion ja aikuislukion uusille ylioppilaille, joita tällä kertaa lakitettiin yhteensä 30.

Juhla alkoi Suomen lipun saapumisella. Lippuvartiossa Vilma Ylikorpi, Elias Salo ja Martti Torvikoski.

Juhlassa kuultiin opiskelijoiden esittämänä Finlandia.

Minttu Hylkilä, Olivia Pietilä, Siiri Karjalainen ja Alina Mäki-Leppilampi, laulu, 
Joona Lehtimäki, kitara, Tuukka Patokoski, basso

Juhlapuhujana oli Keski-Pohjanmaan liikunnan aluejohtaja Kalle Lassila. Puheessaan Kalle muun muassa kehotti uusia ylioppilaita pysähtymään nauttimaan saavutuksestaan. Kannattaa iloita tästä hetkestä ja juhlia valmistumista yhdessä perheenjäsenten ja ystävien kanssa. Juhlinnan jälkeen on aika katsoa luottavaisesti elämässä eteenpäin. Ihmisellä tulee olla unelmia ja haaveita, ne ovat liikkeelle paneva voima ja motivoivat opiskelussa ja työn tekemisessä.

Rehtori Markku Anttila

Ohessa ote rehtorin puheesta:

"Juhlimme tänään 107-vuotiasta suomea - kuudentena päivänä joulukuuta 1917 suomen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen. Tuosta päivästä vakiintui sittemmin suomen itsenäisyyspäivä.

Meillä on vielä tänä päivänäkin kiittäminen kaikkia niitä, jotka ovat antaneet osan nuoruudestaan tai elämästään puolustaessaan Suomea. Emme ole kuitenkaan pelkästään puolustaneet Suomea. Olemme myös rakentaneet maatamme vuosien saatossa. Tuon työn tuloksena suomesta on kehittynyt yksi menestyneimmistä hyvinvointivaltioista. Tuo työ mahdollistaa, että saamme elää tänään suomessa vapaana ja turvallisessa maassa – meillä on terveydenhoito, voimme tehdä työtä ja opiskella – ja pitää huolta lähimmäisistämme ja toisistamme.

Lukiot ovat ottaneet tavakseen juhlia syksyn ylioppilaita itsenäisyysjuhlallisuuksien yhteydessä. Se on hieno ja kaunis tapa kunnioittaa uusia ylioppilaita. Meillä on ilo juhlistaa tänään 24 Kokkolan suomalaisen lukion ja 6 Kokkolan aikuislukion uutta ylioppilasta.

Ylioppilastutkinnon syntymävuotena pidetään vuotta 1853 – siitä tulee tänä vuonna yli 180 vuotta. Alkujaan tutkinnon kokeet olivat suullisia. Kokeet muuttuivat kirjallisiksi vuonna 1919. Tänään kaikki kokeet ovat digitaalisia.

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset saapuivat joitakin viikkoja sitten. Tulosten saavuttua olimme lukiolla vilpittömän iloisia onnistumisistanne – haluamme onnitella teitä tänään ja tuntuu hyvältä saada jakaa tämä päivä kanssanne."

Koulun bändi ja lauluryhmä esittivät Vartiaisen ja Immosen säveltämän ja Mariskan sanoittaman kappaleen Missä muruseni on. Minttu Hylkilä, Olivia Pietilä, Siiri Karjalainen, Alina Mäki-Leppilampi, Emilia Jääskä, Emma Peltola, laulu, Siiri Lapinoja, koskettimet, Siiri Saarikettu, kitara, Joona Lehtimäki, kitara, Tuukka Patokoski, basso, Kristian Koskinen, rummut.

Ylioppilaan puheenvuoron piti ammattilukion ylioppilas Neea Korkeaniemi.

Seuraavassa Neean puhe:

 "Tänään olemme yhdessä kokoontuneet juhlistamaan saavutettua etappia elämässä, joka kuitenkin samalta on kaiken alku. Tämä hetki on täynnä kiitollisuutta ja odotuksia tulevasta, mutta samalla huokaus helpotuksesta.

Katsoessani taaksepäin lukion ja ammattikoulun aloittamiseen, muistan jännityksen. Muistan ajatuksen siitä, että mitähän tästä tulee. Muistan ajatukset unelmista jo pitkällekin tulevaisuuteen. Monenlaisia muistoja on ehtinyt syntyä näiden kolmen ja puolen vuoden aikana. Lukio- ja ammattikouluaika ei ollut ehkä sitä, mitä kuvittelin sen otevan, mutta ainakin se kasvatti periksiantamattomuutta ja paineensietokykyä. Olen oppinut, että epäonnistuminen on osa oppimista, mutta sinnikkyys vie jo pitkälle. Yritän edelleen uskotella itselleni, että täydellisyyteen pyrkiminen on mahdotonta ja parhaansa tekeminen todella riittää. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat tosin karisseet tuntemattomiin, mutta nykyhetkeen keskittyminen antaa mahdollisuuden nauttia tästä hetkestä, kun saamme vihdoin

painaa valkotakit päähämme kovan työn tuloksena.

Jokainen takaisku, huolenaihe ja opiskeltaessa valvottu yö on muovannut minua siihen, kuka olen tänään. Lukioaika oli kuin vuoristorata, jonka vauhti välillä hirvitti. Loputta kuitenkin ainoa asia, mitä muuttaisin olisi se, että olisin antanut itselleni armollisuutta lukion, ammattikoulun, töiden ja kilpaharrastuksen keskellä. Kuten kirjailija ja merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth julisti: "Ei ole hyvä tehdä liian paljon työtä. Täytyy myöskin laiskotella välistä, välistä huvitella" Koulun ja muun elämän vaikeasta tasapainottelusta huolimatta, saan tänään juhlistaa

meitä, tässä salissa valmistuneita ylioppilaita.

Valkea lakki ja lukion päättötodistus säteilevät ylpeyttä ja saavutuksia, mutta ovat ennen kaikkea lupaus siitä, että sitoudumme käyttämään saamaamme tietoa ja rohkeutta paremman huomisen luomiseksi. Sellaisen huomisen, jossa jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja löytää paikkansa maailmassa. Sellaisen huomisen, jossa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät ole pelkkiä tavoitteita, vaan oletus.

Monen meistä katse on varmasti kääntynyt vahvasti tulevaisuutta kohti. Osalla edessään on välivuosi, osalla opiskelut. Osa taas ei tiedä suunnitelmistaan talvea pidemmälle. Päädymme mihin tahansa, jokainen voi olla ylpeä jo kuljetusta matkasta, joka on tuonut meidät tähän pisteeseen.

Kiitos koulumme rehtorit ja opettajat, jotka olette opastaneet ja neuvoneet meitä läpi lukioajan. Olette opettaneet meille oppiaineiden lisäksi inhimillisyyttä ja uskoneet meihin, kun emme itse siihen ote pystyneet. Kiitos vanhemmat, huoltajat ja läheiset. Kiitos siitä, että olette tukeneet meitä ja

huolehtineet palautumisestamme koulumaailman ulkopuolella, vaikka koulustressi olisikin seurannut kotiin. Suuri kiitos kuuluu teille, sillä ilman teitä, me ylioppilaat emme olisi täällä tänään.

Kiitos rakkaat kanssaylioppilaat. Olemme puskeneet läpi myrskyn päästäksemme tähän pisteeseen - kantamaan ylioppilaslakkia. Olkaamme erityisen ylpeitä itsestämme ja juhlistakaamme toisiamme. Sen olemme ansainneet juhlapäivänämme.

Meillä on nyt hallussamme arvokasta tietoa, rohkeutta sekä unelmia. Nyt on aika astua eteenpäin ja todella tehdä huomisesta juuri sellainen kuin haluamme sen olevan!"

Abiturientit Olivia Pietilä väistyvänä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja Joona Lehtimäki luovuttivat veteraanijärjestöjen Vapauden viestikapulan, jonka vastaanottivat toisen vuosikurssin opiskelijat, uusi opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Pinja Haka ja Noora Pökkä. 

Juuri lakitetut uudet ylioppilaat, paljon onnea!

Onnea 107-vuotiaalle Suomelle ja kaikille uusille ylioppilaille!

Abien kulttuurimatka Helsinkiin

 Joulukuun 3. ja 4. päivä ryhmä abeja yhdessä historian ja yhteiskuntaopin sekä kuvataiteen opettajien kanssa matkasivat junalla pääkaupunkiin tutustumaan kulttuurikohteisiin. Vierailukohteina olivat eduskuntatalo, Uspenskin katedraali, Ateneum, Kiasma ja tuomiokirkko. Seuraavassa abiturientti Kristian Koskisen kertomus matkasta.

"Päivä alkoi aikaisin aamulla kello viiden maissa. Kaikki olivat jaksaneet silti nousta ajoissa, eikä kukaan jäänyt laiturille. Vaihdoimme junaa Seinäjoella ja jatkoimme Helsinkiin, jossa hiukan sateinen aamu tervehti meitä. Jotkut suuntasivat kaupungille aterioimaan, itse jäin asemalle R-Kioskilta ostettujen kolmioleipien kanssa. 

Kokoonnuimme eduskuntatalon B-sisäänkäynnin eteen odottamaan vuoroamme vierailla. 

Tässä vaiheessa alkoi sataa kevyesti lunta, jotkut olivat siihen valmistautuneita, jotkut vähän vähemmän. Kohta sentään pääsimme sisälle ja turvatarkastuksen jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, jotka lähtivät parlamentin esittelykierrokselle.

Kiersimme TV-kuvista tuttuja käytäviä ja saimme kuulla talon historiasta ja rakenteellisista yksityiskohdista. 

Kokoomuksen ryhmähuoneessa saimme kuulla kansanedustajien Janne Jukkolan ja Tere Sammallahden kertovan kansanedustajan töistä. Opiskelijat esittivät myös kiperiä kysymyksiä mm. hoitajamitoituksesta ja raskaan liikenteen asemasta. 

Lähdimme seuraamaan eduskunnan täysistuntoa. Kovin moni edustaja ei sattunut olemaan paikalla, hitaampi päivä selvästikin. Puolustusministeri Antti Häkkänen ja kansanedustajat antoivat lausuntoja puolustusvoimien asemasta ja NATO-yhteistyöstä. 

Siirryimme tästä oman ajan jaksolle. Itse menin hotellille ja söin eväitäni, huilaten hetken ennen seuraavaa kokoontumista Kiasmalla. 

Esillä oli kolme näyttelyä, joista kahdesta sai valita, mihin halusi tutustua tarkemmin. Tehtävänä oli valita yksi teos ja eritellä omia tulkintoja ja tuntemuksia siitä. Itse valitsin Linnunradalla -näyttelyn videoteoksen, jossa asetettiin vastakkain Arecibon radioteleskoopin romahtaminen ja kahden henkilön väliset intiimit kirjeet. Teoksen tarkoitus oli kuvastaa nopeaa romahdusta, niin fyysisesti kuin tunteellisesti. 

Toinen päivä alkoi aurinkoisissa mutta kylmissä tunnelmissa. Kokoonnuimme Uspenskin katedraalin pihalle, jossa meitä odotti opetustuokio Suomen ortodoksisen kirkon historiasta, menettelytavoista ja katedraalin yksityiskohdista. 

Meidän ryhmän saatua tietoa kyllikseen, oli aika lähteä kävelykierrokselle, jolla toinen ryhmä oli juuri ollut. Näimme presidentinlinnan, jossa valmistelut linnan juhlia varten olivat täydessä vauhdissa, näimme myös ritarihuoneen. Kävelimme Tuomaan markkinoiden läpi Helsingin tuomiokirkolle. Pääsimme jopa kuulemaan sisällä päivämusiikkia. 

Lopetimme matkan Suomen Pankin edessä. Oli taas oman ajan aika. Erkanimme omille teille. Itse suuntasin takaisin rautatieasemalle, sillä se oli juuri seuraavan kohteen, Ateneumin, vieressä. Street Bar Wurstin artesaani-hot dog oli juuri mitä tarvitsin silloin. 

Ateneumissa saimme taas kierroksen ja opetusta suomalaisesta taidehistoriasta. Kuulimme tarinoita mm. Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin ja Albert Edelfeltin maalauksista. 

Ateneumissa oli myös kehuttu Gothic Modern -näyttely. Se keskittyi 1800-luvun ja 1900-luvun alun taitelijoiden kiinnostukseen ja inspiroitumiseen keskiaikaisesta taiteesta. Siellä oli myös keskiajan ja renessanssiajan taiteilijoiden teoksia. Esittelyssä oli paljon teoksia Gallen-Kallelalta, Edvard Munchilta ja Lucas Cranach vanhemmalta. 

Albert Edelfeltin teos "Pariisin Luxemburgin puistossa".

Reissumme tuli piakkoin loppuun kello neljän maissa. Lähdimme suoralla junalla takaisin Kokkolaa päin. Matka oli kaikin puolin mukava kokemus. Saimme nähdä suurta kaupunkia ja oppia suorastaan kosketusetäisyydeltä. Toivon että näitä mahdollisuuksia riittää myös tuleville opiskelijoille, sillä tätä ei kannata jättää väliin. 

Kristian Koskinen 

Tampereen klassillisen lukion kemian opiskelijoita vieraana

 Tiistaina 26.11. aamujuna toi Kokkolaan ryhmän toisen vuosikurssin kemian opiskelijoita Tampereen klassillisesta lukiosta mukanaan opettajansa Antti Moilanen. He viettivät päivän tutustuen suurteollisuusalueeseen sekä yliopistokeskuksella ja ammattikorkeakoulussa tehtävään kemian alan tutkimukseen.

Port Towerissa KIP ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Kaapo esitteli nuorille teollisuusaluetta, sen yrityksiä ja yritysten välille kehitettyä kiertotaloutta. Esittelyn jälkeen kävimme kiertoajelulla tehdasalueella.

Oulun yliopiston tutkija, dosentti Pekka Tynjälä luennoi yliopistokeskuksella tehtävästä akkututkimuksesta. Tynjälä kertoi niin sanottujen prekursorimateriaalien valmistuksesta ja esimerkiksi siitä miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat lopputuotteen koostumukseen ja ominaisuuksiin. Prekursoreita tarvitaan valmistettaessa akkukennoihin katodeita.

Centria ammattikorkeakoululla TKI asiantuntija Oskar Palomäki esitteli
Centria AMK:n tutkimushankkeita ja kemian koetehdasta.

Koetehtaassa pystytään ajamaan ja testaamaan pienessä mittakaavassa teollisia prosesseja.

Oskar kertoi myös biomassojen arvoainetutkimuksesta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa 

metsä- ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, luonnonmarjat ja erikoisviljelykasvit. Tutkimuksessa keskitytään arvoaineiden erottamiseen, yhdisteiden tunnistamiseen ja määrittämiseen, prosessien kehittämiseen ja jalostusarvon parantamiseen.

3D tulostusrobotilla voidaan printata isojakin kappaleita. Tulostusmateriaalina käytetään polypropeeni- ja puupelletin seosta. Kappaleet voidaan jauhaa ja sulattaa ja materiaali kierrättää uusiin tulostuksiin.

Opiskelijat saivat tehokkaan tietopaketin Kokkolan kemianteollisuudesta ja Kokkolassa tehtävästä kemian alan tutkimuksesta. Toivottavasti matka antoi intoa omiin opintoihin ja ideoita tuleviin jatko-opintoihin ja ammatillisiin suunnitelmiin. 

Kiitos vierailusta, ensi syksynä jatkamme jälleen!

Future Fair ja Kokkolan Material Week

 Yksi Kokkola Material Week-tapahtuman kohokohdista oli tapahtuman päätöspäivänä 14.11. Kokkola-salissa järjestetty Future Fair tapahtuma, joka oli suunnattu erityisesti lukioiden, ammattilukioiden ja ammattiopiston opiskelijoille. Tilaisuudessa tuotiin esille teollisuuden huippuyritysten tarjoamia jännittäviä työmahdollisuuksia Kokkolan Suurteollisuusalueella ja opittiin, miten ne edistävät puhdasta siirtymää. Tilaisuus järjestettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kokkolan suomalaiselta lukiolta seminaariin osallistuivat 1. vuosikurssin LUMA-linjan opiskelijat.

Seminaarin juonsi englanniksi Johannes Malkamäki.

KIP ry:n uusi toiminnanjohtaja Kaisa Kaapo esitteli nuorille
teollisuusalueen tarjoamia mahdollisuuksia. 

Avaussanat lausui Kokkolan kaupunginvaltuuston jäsen Oliver Pietilä. 

Tilaisuudessa kuultiin kaksi paneelikeskustelua, joissa eri teollisuuden ammateissa olevat henkilöt kertoivat omista uravalinnoistaan, koulutuksestaan ja unelmistaan.

Toisessa keskustelussa esille pääsivät opiskelijat ja nuoret työntekijät.

 

LUMATEK-tapahtuma

 Lukiolla järjestettiin syyslukukauden LUMATEK-tapahtuma torstaina 31.10. Avausluennon kimalaisilla tehdystä älykkyystutkimuksesta piti Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola. Sen jälkeen sammutettiin nälkää pitsalla ja limsalla, minkä jälkeen tapahtuma jatkui vapaavalintaisilla työpajoilla.

Dosentti Olli Loukola

Loukola johtaa Koneen säätiön rahoituksella toimivaa tutkimusryhmää, joka tutkii kimalaisten kognitiivisia kykyjä monitieteellisin menetelmin. Työryhmä on osoittanut, että kimalaiset oppivat käyttämään työkaluja ja kykenevät aktiivisen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Loukolan tutkimusryhmän kokeissa kimalaiset ovat muun muassa oppineet vetämään narusta saadakseen mesipalkinnon tai ne ovat oppineet vierittämään lieriön muotoisessa lentokammiossa kevyen styrox-pallon kukkaa symboloivan sinisen ympyrän kohdalle saadakseen palkkion. Sama onnistui vaikka lieriö jaettiin väliseinällä kahtia siten, että väliseinässä oli aukko läpikulkua varten. Kimalaiset oppivat vierittämään pallon väliseinän taakse sinisen ympyrän kohdalle. 

Linkki videoon, jossa narunvetokoe

Kimalainen oppi noutamana pallon käytävästä ja vierittämään sen "sinisen kukan" kohdalle, 

jolloin se sai palkinnon.

Pallo osattiin viedä myös väliseinän toiselle puolelle, missä "kukka" oli.

Kimalaiset saatiin myös yhdessä työntämään legopalikkaa, jotta sen alla oleva palkinto paljastuisi. Luonnossa kimalaiset tekevät yhteistyötä vain pesän sisällä, näissä kokeissa ne saatiin tekemään yhteistyötä uudessa ympäristössä.

Tässä linkki videoon, jossa kimalaiset mm. osaavat tarttua lähimpään palloon saadakseen palkkion

Kimalaisten yhteistyötaidot osoitettiin myös niin sanotussa tunnelikokeessa, jossa kimalaiset päästettiin rinnakkain kulkeviin läpinäkyviin tunneleihin, joiden päässä sai palkinnon, jos molemmat koskettivat päätyä yhtä aikaa. Havaittiin, että kun toisen kimalaisen liikkumista viivästettiin, toinen jäi tunnelissa odottamaan toista, jotta ne saattoivat kulkea päätyyn yhtä aikaa. Ennen päädyn kosketusta ne vielä kääntyivät katsomaan toisiaan.

Viimeiset neljä vuotta Loukola on johtanut tutkimusryhmää, joka yhdistää biologian ja psykologian menetelmiä. Tutkimuksessa hyödynnetään tekoälyä esimerkiksi videoiden analysoinnissa. Lisäksi heillä on yhteistyötä koneoppimisen tutkijoiden kanssa. Robotiikan tutkijoita kiinnostaa, miten seesaminsiemenen kokoisilla aivoilla voi ratkaista niin monimutkaisia ongelmia. 

Antti Vainionpää Centria AMK:lta oli pitämässä pajaa, 

jossa saattoi kokeilla VR-laseilla erilaisia sovelluksia.

Oulun yliopiston FabLab-pajassa saattoi ihastella erilaisia 3D-tulostettuja kappaleita.

Oulun yliopiston FabLab:in ohjauksessa laserleikattiin mm. heijastimia.

Erilaisia lautapelejä pelattiin ruokalassa.

Matemaattisten aineiden opettaja Janne Jylhä pelaamassa opiskelijoiden kanssa.

Ratkaistavana oli myös erilaisia pulmatehtäviä. Tässä piti paperiin saada aikaan tietynmuotoinen aukko käyttämällä vain yhtä yhtenäistä leikkauslinjaa. 

Älynystyröitä tarvittiin myös valmiiden pulmapelien ratkaisemisessa.

Biologian opettajilla Tuulalla ja Marikalla oli merentutkimukseen liittyvä työpiste, jossa oli aiheeseen liittyviä tehtäviä.

Opiskelijoiden tuli päätellä mikä vesinäyte oli Suntista, mikä Kälviänjoesta, 

mikä Tankarista ja mikä Kokkolan rannikon tuntumasta.

Keskipohjanmaa LUMA-keskus toi tapahtumaan Itämeri-aiheisen pakopelin, 

jota ohjaamassa oli Pentti Impiö.

Nokkelasti opiskelijat ratkaisivat mikä oli merta saastuttava päästölähde. 

Kuvassa opiskelijoiden kanssa Pentti Impiö.

Illan aikana opiskelijat osallistuivat myös monipuoliseen tietovisaan, jossa vastauksena saattoi olla myös kuva tai video sekä nopeutta vaativaan matikkavisaan. Saimme vieraaksi opiskelijaryhmän ja kaksi opettajaa Nurmon lukiosta. Myös kolme luonnontieteiden opettajaa Vantaan Vaskivuoren lukiosta olivat tutustumassa toimintaamme. Ilta oli hyvin onnistunut ja kaikki työpajat olivat tasaisen suosittuja. Keväällä järjestämme vastaavan tapahtuman, johon kutsumme luonnontieteistä kiinnostuneita lukiolaisia mukaan myös maakunnasta.