Syksyn itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla

Itsenäisyys-ja ylioppilasjuhlaa vietettiin 5.12. Juhla oli yhteinen Kokkolan suomalaisen lukion ja aikuislukion uusille ylioppilaille, joita tällä kertaa lakitettiin yhteensä 30.

Juhla alkoi Suomen lipun saapumisella. Lippuvartiossa Vilma Ylikorpi, Elias Salo ja Martti Torvikoski.

Juhlassa kuultiin opiskelijoiden esittämänä Finlandia.

Minttu Hylkilä, Olivia Pietilä, Siiri Karjalainen ja Alina Mäki-Leppilampi, laulu, 
Joona Lehtimäki, kitara, Tuukka Patokoski, basso

Juhlapuhujana oli Keski-Pohjanmaan liikunnan aluejohtaja Kalle Lassila. Puheessaan Kalle muun muassa kehotti uusia ylioppilaita pysähtymään nauttimaan saavutuksestaan. Kannattaa iloita tästä hetkestä ja juhlia valmistumista yhdessä perheenjäsenten ja ystävien kanssa. Juhlinnan jälkeen on aika katsoa luottavaisesti elämässä eteenpäin. Ihmisellä tulee olla unelmia ja haaveita, ne ovat liikkeelle paneva voima ja motivoivat opiskelussa ja työn tekemisessä.

Rehtori Markku Anttila

Ohessa ote rehtorin puheesta:

"Juhlimme tänään 107-vuotiasta suomea - kuudentena päivänä joulukuuta 1917 suomen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen. Tuosta päivästä vakiintui sittemmin suomen itsenäisyyspäivä.

Meillä on vielä tänä päivänäkin kiittäminen kaikkia niitä, jotka ovat antaneet osan nuoruudestaan tai elämästään puolustaessaan Suomea. Emme ole kuitenkaan pelkästään puolustaneet Suomea. Olemme myös rakentaneet maatamme vuosien saatossa. Tuon työn tuloksena suomesta on kehittynyt yksi menestyneimmistä hyvinvointivaltioista. Tuo työ mahdollistaa, että saamme elää tänään suomessa vapaana ja turvallisessa maassa – meillä on terveydenhoito, voimme tehdä työtä ja opiskella – ja pitää huolta lähimmäisistämme ja toisistamme.

Lukiot ovat ottaneet tavakseen juhlia syksyn ylioppilaita itsenäisyysjuhlallisuuksien yhteydessä. Se on hieno ja kaunis tapa kunnioittaa uusia ylioppilaita. Meillä on ilo juhlistaa tänään 24 Kokkolan suomalaisen lukion ja 6 Kokkolan aikuislukion uutta ylioppilasta.

Ylioppilastutkinnon syntymävuotena pidetään vuotta 1853 – siitä tulee tänä vuonna yli 180 vuotta. Alkujaan tutkinnon kokeet olivat suullisia. Kokeet muuttuivat kirjallisiksi vuonna 1919. Tänään kaikki kokeet ovat digitaalisia.

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset saapuivat joitakin viikkoja sitten. Tulosten saavuttua olimme lukiolla vilpittömän iloisia onnistumisistanne – haluamme onnitella teitä tänään ja tuntuu hyvältä saada jakaa tämä päivä kanssanne."

Koulun bändi ja lauluryhmä esittivät Vartiaisen ja Immosen säveltämän ja Mariskan sanoittaman kappaleen Missä muruseni on. Minttu Hylkilä, Olivia Pietilä, Siiri Karjalainen, Alina Mäki-Leppilampi, Emilia Jääskä, Emma Peltola, laulu, Siiri Lapinoja, koskettimet, Siiri Saarikettu, kitara, Joona Lehtimäki, kitara, Tuukka Patokoski, basso, Kristian Koskinen, rummut.

Ylioppilaan puheenvuoron piti ammattilukion ylioppilas Neea Korkeaniemi.

Seuraavassa Neean puhe:

 "Tänään olemme yhdessä kokoontuneet juhlistamaan saavutettua etappia elämässä, joka kuitenkin samalta on kaiken alku. Tämä hetki on täynnä kiitollisuutta ja odotuksia tulevasta, mutta samalla huokaus helpotuksesta.

Katsoessani taaksepäin lukion ja ammattikoulun aloittamiseen, muistan jännityksen. Muistan ajatuksen siitä, että mitähän tästä tulee. Muistan ajatukset unelmista jo pitkällekin tulevaisuuteen. Monenlaisia muistoja on ehtinyt syntyä näiden kolmen ja puolen vuoden aikana. Lukio- ja ammattikouluaika ei ollut ehkä sitä, mitä kuvittelin sen otevan, mutta ainakin se kasvatti periksiantamattomuutta ja paineensietokykyä. Olen oppinut, että epäonnistuminen on osa oppimista, mutta sinnikkyys vie jo pitkälle. Yritän edelleen uskotella itselleni, että täydellisyyteen pyrkiminen on mahdotonta ja parhaansa tekeminen todella riittää. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat tosin karisseet tuntemattomiin, mutta nykyhetkeen keskittyminen antaa mahdollisuuden nauttia tästä hetkestä, kun saamme vihdoin

painaa valkotakit päähämme kovan työn tuloksena.

Jokainen takaisku, huolenaihe ja opiskeltaessa valvottu yö on muovannut minua siihen, kuka olen tänään. Lukioaika oli kuin vuoristorata, jonka vauhti välillä hirvitti. Loputta kuitenkin ainoa asia, mitä muuttaisin olisi se, että olisin antanut itselleni armollisuutta lukion, ammattikoulun, töiden ja kilpaharrastuksen keskellä. Kuten kirjailija ja merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth julisti: "Ei ole hyvä tehdä liian paljon työtä. Täytyy myöskin laiskotella välistä, välistä huvitella" Koulun ja muun elämän vaikeasta tasapainottelusta huolimatta, saan tänään juhlistaa

meitä, tässä salissa valmistuneita ylioppilaita.

Valkea lakki ja lukion päättötodistus säteilevät ylpeyttä ja saavutuksia, mutta ovat ennen kaikkea lupaus siitä, että sitoudumme käyttämään saamaamme tietoa ja rohkeutta paremman huomisen luomiseksi. Sellaisen huomisen, jossa jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja löytää paikkansa maailmassa. Sellaisen huomisen, jossa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät ole pelkkiä tavoitteita, vaan oletus.

Monen meistä katse on varmasti kääntynyt vahvasti tulevaisuutta kohti. Osalla edessään on välivuosi, osalla opiskelut. Osa taas ei tiedä suunnitelmistaan talvea pidemmälle. Päädymme mihin tahansa, jokainen voi olla ylpeä jo kuljetusta matkasta, joka on tuonut meidät tähän pisteeseen.

Kiitos koulumme rehtorit ja opettajat, jotka olette opastaneet ja neuvoneet meitä läpi lukioajan. Olette opettaneet meille oppiaineiden lisäksi inhimillisyyttä ja uskoneet meihin, kun emme itse siihen ote pystyneet. Kiitos vanhemmat, huoltajat ja läheiset. Kiitos siitä, että olette tukeneet meitä ja

huolehtineet palautumisestamme koulumaailman ulkopuolella, vaikka koulustressi olisikin seurannut kotiin. Suuri kiitos kuuluu teille, sillä ilman teitä, me ylioppilaat emme olisi täällä tänään.

Kiitos rakkaat kanssaylioppilaat. Olemme puskeneet läpi myrskyn päästäksemme tähän pisteeseen - kantamaan ylioppilaslakkia. Olkaamme erityisen ylpeitä itsestämme ja juhlistakaamme toisiamme. Sen olemme ansainneet juhlapäivänämme.

Meillä on nyt hallussamme arvokasta tietoa, rohkeutta sekä unelmia. Nyt on aika astua eteenpäin ja todella tehdä huomisesta juuri sellainen kuin haluamme sen olevan!"

Abiturientit Olivia Pietilä väistyvänä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja Joona Lehtimäki luovuttivat veteraanijärjestöjen Vapauden viestikapulan, jonka vastaanottivat toisen vuosikurssin opiskelijat, uusi opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Pinja Haka ja Noora Pökkä. 

Juuri lakitetut uudet ylioppilaat, paljon onnea!

Onnea 107-vuotiaalle Suomelle ja kaikille uusille ylioppilaille!