keskiviikko 18. joulukuuta 2024

Miten meihin vaikutetaan kuluttajina?

Maijastiina Jokitalo, koulutus- ja yhteyspäällikkö, KTT | HHJ PJ Pohjanmaan kauppakamarilta vieraili psykologian kertauskursseilla 12.12.-24. Hän kertoi väitöskirjansa pohjalta kuluttajakäyttäytymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten kulutuskäyttäytymiseen voidaan yrittää vaikuttaa.
 

Tässä muutamia poimintoja hänen luennostaan. Iso osa päivittäisistä valinnoistamme tapahtuu ilman tietoista ajattelua, automaattisesti. Yritykset, jotka haluavat saada meidät ostamaan ja kuluttamaan heidän tarjoamiaan tuotteita pohtivat ja yrittävät löytää keinoja, joilla meidän kulutuspolku saataisiin mahdollisimman vaivattomaksi ja helpoksi. Kuluttajalle pyritään saamaan hyvä ”fiilis” ostamastaan tuotteesta, jotta hän ostaisi sitä jatkossakin ja suosittelisi sitä myös kavereilleen. Tutkimuksen mukaan kuluttaja ei halua ”pähkäillä” liian vaikeita.

Nudging tarkoittaa toimintaa, jossa kuluttajaa tuupataan ja tönitään hienovaraisesti oikeaan suuntaan. Kuluttajalla on mahdollisuus oivaltaa ja tehdä parempia valintoja. Olennaista kuluttajan tuuppauksessa on, ettei ihmisen vapautta rajoiteta, vaan hänelle jätetään mahdollisuus valita myös ”huonompi ”vaihtoehto. Esim. salaattipöytä ja hedelmät laitetaan lounaalla linjaston alkupäähän, jolloin ruokailija todennäköisemmin täyttää lautasensa näillä terveellisillä vaihtoehdoilla tai kestävän muodin osaston sijoittaminen helposti löydettävän paikkaan tavaratalossa.

Jotta kuluttaja pystyy tekemään oikeita valintoja, pitää hänen ensin ymmärtää omaa käyttäytymistään ja huomata, kuinka ulkoisilla vihjeillä on todellisuudessa suuri vaikutus hänen tekemiin valintoihin ja sen kulutukseen.

Tulevan kuluttajan leimaava piirre on vastuullisuuden lisääntyminen. Hänelle tärkeää ovat arvopäämäärät ja näkemyksellisyys ohjaa hänen valintojaan.  Hän rakentaa sosiaalista identiteettiään ja haluaa ilmaista sitä. Tästä seuraa kollektiivisen kuluttamisen lisääntyminen. Kollektiivinen kuluttaminen tarkoittaa kulutustapaa, jossa yksilöt jakavat, lainaavat, vuokraavat tai kierrättävät tavaroita ja palveluita sen sijaan, että omistaisivat niitä itse. Tämä kulutustapa lisää yhteisöllisyyttä ja resurssien tehokasta käyttöä vähentäen samalla ympäristövaikutuksia.  

Kulutus tarkoittaa yhä enemmän konkreettisten tarpeiden tyydyttämisen lisäksi hedonistisia eli mielihyvään liittyviä tavoitteita. Maya Angeloua lainaten ” Ihmiset unohtavat, mitä olet tehnyt tai sanonut, mutta he eivät koskaan unohda sitä, mitä olet saanut heidät tuntemaan.”

- Pirjo Alatupa, psykologian ja uskonnon lehtori

Tässä vielä opiskelijoiden kommentteja Maijastiinan luennon jälkeen:

”Laittoi pohtimaan omaa urasuuntautumista ja kiinnostus heräsi kauppatieteisiin ja kulutuskäyttäytymisentutkimiseen. Toivoa loi Maijastiinan kertoma omasta elämästään ja siitä, miten vaikeistakin tilanteista voi nousta ja saavuttaa suuria asioita.”

”Minulle tuli tavallaan ihan uutena tietona miten paljon ihmisiä ohjataan ostamaan kaikkea ja miten sen itsekin heti huomasi, kun lähti ajattelemaan omaa kuluttamistani.”

”Avasi markkinointia ja myyntiä juuri psykologian näkökulmasta ja oli erittäin mieltä avaava ja opettava.”

”Varmaan tulee jatkossa enemmän tietoiseksi ostotilanteessa että miksi valitsee juuri sen tietyn tuotteen”

”Heti alkoi kiinnostamaan tutkia kaupassa käydessä esim. Prisman tapoja houkutella ja "tökkiä" asiakasta erilaisiin päätöksiin. Jatkossa myös tutkin tarkemmin kaupan "kyykkyviini-hyllyjä" ja koko kaupan layoutteja tuotteiden kanssa.”

 ”Miettii ehkä enemmän sitä että tarvitseeko oikeasti jonkun tuotteen vai onko se vaan semmoinen hetken mielijohde.”



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti