lauantai 1. toukokuuta 2021

Vapunaaton ja kevään juhlintaa






Perjantaina 30.4. kummassakin tomipaikassa oli vappuiset tunnelmat. Yhteislyseon toimipaikassa opettajat olivat valkolakeissaan ja abit oli kutsuttu vappubrunssille. Abeille tämä oli harvinainen tilaisuus tavata vielä kaikkia opiskelukavereita ennen kevään yo-juhlaa, kun helmikuussa jouduttiin perumaan kaikki perinteiset abiajelut ja penkkarit.




Sima ja tippaleivät kuuluvat vappuun.


Oli kiva kuulla kavereiden kuulumisia.

Osaa ne opetkin irrotella, hauskaa vappua! 🎈🎉

Kiviniityn toimipaikassa opiskelijakunnan hallitus järjesti vapputapahtuman, jossa etsittiin aarretta ja kilpailtiin viidessä lajissa, kuten vedenkannossa, hulavanteen pyörityksessä ja kananmunankuljetuksessa. 





Järjestelyt sujuivat hyvin ja kilpailuissa myös palkittiin parhaiten menestyneet joukkueet.
 Hauskaa vappua! 🎉



tiistai 6. huhtikuuta 2021

Yo-kokeet onnistuneesti kevään osalta ohi!

 Keskiviikkona 31.3. olimme huojentuneissa tunnelmissa, sillä käsillä oli kevään yo-kirjoitusten viimeinen koepäivä ja kaikki oli sujunut hienosti ilman ongelmia. Abien luku-urakka kirjoituksia varten vihdoin päättyi ja katsetta voi suunnata tulevaan.

Erityisen päivästä teki myös se, että reaalikoepäivä oli rehtori Raimo Lammille viimeinen kerta, kun hän avasi koetilaisuuden. 19 vuoteen rehtorina mahtuu 38 tutkintokertaa, joten hyvällä rutiinilla sujui tämänkin koetilaisuuden avaus. Raimo saikin täydeltä salilta raikuvat aplodit kiitoksena pitkästä työurastaan 💗. Ennen kokeen alkua kuvaan Raimon kanssa pysähtyi neljä abiturienttia. Onnea vielä viimeiseen koitokseen 👍.

LUMA-linjalle oma logo

 Kevätlukukaudella järjestettiin opiskelijoille kilpailu, jossa piti suunnitella logo KSL:n luonnontieteen ja teknologian erityislinjalle. Esiraati valitsi finaaliin kuusi ehdokasta, joiden joukosta LUMA-linjan opiskelijat äänestivät omaa suosikkiaan.


 Äänestyksen voitti kuvassa näkyvä abiturientti Juuso Erkkilän suunnittelema logo. Juuso sai palkinnoksi digitaalisen piirtoalustan, jota luovuttamassa olivat opettajat Matti Mäkitalo ja Petri Linna. Onnitteluissa mukana myös rehtori Raimo Lammi. Onnittelut Juusolle 👏


maanantai 15. maaliskuuta 2021

Luonto lautasella

 


Luonto lautasella: Enemmän kasviksia, enemmän tilaa luonnolle!


Viikolla 10 neljä biologian ja maantieteen opetusryhmää pääsi osallistumaan WWF:n etävierailulle "Luonto lautasella".

WWF-lähettilään Henna Lohtanderin pitämällä kaksoistunnilla tutustuttiin mm. siihen, miten Suomessa tehdyt ruokavalinnat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen maamme rajojen ulkopuolella. Pohdiskeltiin mm. kuinka paljon maa-alaa eri kouluruoka-annosten tuottaminen on vienyt. Kestämätön ruuantuotanto on suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen. Etävierailu tarjosi runsaasti konkreettisia keinoja, joilla nuoret voivat olla ratkaisemassa yhtä aikamme suurimmista ympäristökysymyksistä omassa koulussa tai laajemminkin yhteiskunnassa.

WWF-lähettiläs Henna Lohtander

Kouluruoat järjestykseen: opiskelijoiden tehtävänä oli laittaa ruoat järjestykseen, minkä aterian tuottaminen on vienyt eniten maa-alaa ja minkä vähiten.

Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.



Kiviniityn toimipaikan ryhmäläisiä

Yhteislyseon toimipaikan ryhmäläisiä




lauantai 27. helmikuuta 2021

Talvilomatunnelmissa

 

Opettajatkin jo lomatuulella.


Perjantaina 26.2. oli erilainen koulupäivä lukiossa. Aamupäivällä luokissa katsottiin Harriet Braunin näytelmästä Kolme tehty video. Näytelmä on nuorille suunnattu romanttinen komedia. Näytelmä on valmisteltu Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijoiden ja Kiviniityn koulun oppilaiden kanssa syksyn ja talven aikana. Lupa näytelmän esittämiseen näin korona-aikana videona on saatu Nuorelta Näyttämöltä. Yhteistyötä on tehty myös Kokkolan kaupunginteatterin kanssa. Näytelmä esitetään livenä Kokkolan kaupunginteatterissa nuorten näytelmien katselmuksessa toukokuussa, jos se on mahdollista. 

 

Näytelmän katsomisen jälkeen Kiviniityn toimipaikassa oli mahdollisuus hiihtää, (luistinkenttä ei ollut kunnossa) tai pelata kortti-, lauta- tai videopelejä. Yhteislyseolla harjoiteltiin vielä vanhojen tansseja ja pukeuduttiin oman harrastuksen mukaisesti. Ennen lomalle lähtöä saatiin vielä jäätelöt. Päivä järjestettiin yhdessä opiskelijakuntien hallitusten kanssa. 



Loman aattona vietettiin aikaa rennosti mm. pelejä pelaten.


Näiden miesten harrastusta ei ole vaikea arvata :)


Hyvää ja aurinkoista talvilomaa kaikille!



Mikrobiologiaa

 Luonnontieteen syventävällä kurssilla saimme seurata etäluentoa mikrobiologiasta, luennoitsijana filosofian tohtori Veera Pukkila Päijät-Hämeen LUMA-keskuksesta.

Veera Pukkila, FT, asiantuntija, Päijät-Hämeen LUMA-keskus

Luentonsa aluksi Pukkila kertoi mitä mikrobit ovat ja mitä tauteja ne ihmiselle aiheuttavat. Eniten uhreja vaatinut maailmanlaajuinen epidemia on ollut mustana surmana tunnettu Yersinia pestis-bakteerin aiheuttaman rutto vuosina 1346-1353. Kirppujen levittämä tauti oli tuohon aikaan tuhoisa, koska antibiootteja ei lääkkeenä vielä tunnettu. Itse asiassa karanteeni-sana juontaa juurensa noilta ajoilta. Silloin nimittäin huomattiin, että tauti levisi laivojen mukana eri puolille maapalloa ja määrättiin, että saapuvien laivojen tuli olla 40 päivää satamassa ennen kuin merimiehet saivat nousta maihin. Italiaksi 40 päivää on quaranta giorni, mistä siis sana karanteeni on johdettu.

Puhetta oli tietysti myös meneillään olevasta korona-pandemiasta. Covid-19 viruksen aiheuttamaan tautiin oli luentopäivään 25.2. mennessä oli maailmalaajuisesti sairastunut 112 554 307 ihmistä. Menneiden vuosien SARS- ja MERS-virusten aiheuttamat epidemiat olivat niin ikään koronaviruksen aiheuttamia. Kaikkia näitä yhdistää zoonoosi eli taudinaiheuttaja siirtyy eläimestä ihmiseen. Virukset ovat muuntuneet jo ennen ihmiseen siirtymistä ja jatkavat muuntumista senkin jälkeen, aivan kuten nytkin Covid-19 viruksella on todettu jo useita mutaatioita. 

Näitä eläinperäisiä viruksia ilmestyy niin usein, koska ihmisten ja eläinten välillä on yhä enemmän kontakteja. Maapallon väkiluku lähestyy 8 miljardia ja toisaalta eläinten elinympäristöjä raivataan ihmisten käyttöön. Tästä syystä kantaktit ihmisten ja eläinten välillä lisääntyvät ja taudit pääsevät leviämään uusille alueille. Epidemiat lähtevät liikkeelle usein Aasiasta, koska siellä väestömäärä on suurin.

Korona-rokotteen nopea kehittäminen on hämmästyttänyt ihmisiä. Pukkila selitti, että syynä on nopeutettu aikataulu, jonka on mahdollistanut eri kehitysvaiheiden lomittainen toteutus. Jännityksellä seuraamme myös suomalaisten korona-rokotteiden kehittämistä.

Tässä osa opiskelijoista, vasemmalla opettaja Marika Myllylä ja 
keskellä Veera Pukkila etäyhteyden päässä. 
Myös osa opiskelijoista seurasi luentoa etänä.



torstai 18. helmikuuta 2021