Maxim Fedorov Kokkolan suomalaisella lukiolla

Maxim Fedorov

Maxim Fedorov ilahdutti lukiomme opiskelijoita ja henkilökuntaa 23.4.2025 kertomalla elämänvaiheistaan ja työstään sekö kirjoittamisestaan Studia Generalia -luennollaan. 

Saimme kuulla, miten hän on tullut oppineeksi kymmenen eri kieltä ja mitä hyötyä hänelle on ollut osata eri kieliä. Fedorov käyttää viittä kieltä säännöllisesti ja viittä kieltä hän ei pysty säännöllisesti käyttämään, joten niitä hän sitten kertaa, jos hän tietää tarvitsevansa jotakin niistä. 

Fedorov kumoaa kielten oppimiseen liittyviä myyttejä, kuten että kieltä oppisi lapsena helpommin kuin aikuisena. Tiede on kuitenkin todennut, että kieltä oppii käyttämällä aikaa siihen. Näin siis aikuinen voi oppia kieltä nopeammin kuin lapsi. 

Fedorov alkoi opiskella suomea Pietarin yliopistossa filologian laitoksella. Silloin vaihtoehtoina oli joko puola tai suomi ylimääräiseksi kieleksi, ja Fedorov päätteli, että Suomi on lähellä, jolloin kieltä pääsee myös käyttämään. Ensimmäinen kielikurssi Suomessa oli sitten Karjaalla, jossa puhuttiin tuolloin ruotsia.

Fedorov kannustaa opiskelemaan kieliä ja opettelemaan sanoja. Sanalistat yhdessä videoiden kanssa auttaa oppimaan kieltä tehokkaasti. Jos kuulee uuden muodon, on hyvä selvittää, mitä se tarkoittaa. Tähän voi käyttää tekoälyä apuna. Fedorov ei suosittele valmiita sanalistoja, sillä niiden sanat eivät tue oppimista, jos ne eivät liity käytäntöön.

Fedorov ottaa kantaa siihen, korvaako tekoäly kielten opiskelun tarpeen. Tekoäly on hänen mielestään hyvä apuri, mutta sitä pitää osata käyttää. Oman äidinkielen osaaminen ei riitä, sillä kohdekielen rakenteista on hyvä tietää jotain. 

Fedorov on kirjoittanut kolme teosta Ukrainasta: Minun Ukrainani, Sodan näyttämöt ja Itsenäisyydestä itsenäisyyteen. Fedorov tuntee Ukrainan hyvin, sillä hänen sukujuurensa ovat Etelä-Ukrainassa Odessan alueella, ja hän vietti lapsuudessaan kesiä Ukrainassa. Hän on toiminut Ylen kirjeenvaihtajana Ukrainassa vuodesta 2022 alkaen. Sitä aiemmin hän toimitti Ylen venäjänkielisiä uutisia vuodesta 2013 alkaen. Fedorov valmistui suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010. 

Yleisö halusi tietää Fedorovin kokemuksista sota-ajan Kiovasta. Hän kertoi ajanjakson ennen ilmatorjunnan saamista kestäneen noin puoli vuotta 2022-2023, jolloin eläminen tuntui vaaralliselta. Tällä hetkellä elämä Kiovassa on suhteellisen normaalia. Lähellä rintamaa elämä on paljon hankalampaa. Aluksi ukrainalaiset uskoivat sodan loppumiseen nopeasti. Tällä hetkellä ukrainalaiset ovat pettyneitä, eivätkä usko sodan loppumiseen nopeasti tai hyviin rauhanehtoihin. Tällä hetkellä viidesosa maasta on miehitettynä. Fedorovilla on noilla alueilla sukulaisia, jotka odottavat vapauttamista, mutta myös sellaisia sukulaisia, jotka ovat suhteellisen tyytyväisiä tilanteeseensa. 

Toimittajien on tällä hetkellä hankalaa saada täysin luotettavaa tietoa Ukrainassa. Kaikenlaiset viestit on syytä poistaa nopeasti, jottei niistä seuraa ongelmia. 

Kaiken kaikkiaan Fedorov kertoi opiskelijoitamme kiinnostavia asioita ja olemme kiitollisia siitä, että saimme kuulla kielten osaamiseen, Ukrainan tilanteeseen ja toimittajan työhön liittyvistä asioista. Rehtorimme Markku Anttila ojensi vieraallemme kiitoksena pienen Kokkola-aiheisen tuotepaketin.

Pohjola visailu

Pohjola Norden ry järjesti 16.4. ensimmäistä kertaa Pohjola-aiheisen tietovisan lukiolaisille. Kisaan osallistuttiin kolmehenkisillä joukkueilla ja visa toteutettiin Kahoot-sovelluksella eli parhaiten pärjäsivät nopeimmin oikein vastanneet joukkueet. Kokkolan suomalaiselta lukiolta osallistui kuusi joukkuetta ja Karleby svenska gymnasiumilta kolme joukkuetta. Kaikkiaan 15 kysymyksen kisassa kysyttiin muun muassa Pohjoismaiden kulttuuriin, historiaan, maantieteeseen ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Mukana oli myös Kokkola-aiheisia kysymyksiä kuten esimerkiksi Kokkolan ystävyyskaupunkien lukumäärästä.

Joukkueet pohtimassa oikeita vastauksia. Iloisesta ja kannustavasta juonnosta vastasi Maria Nisula.

 Kysymyksiä tietokoneen ääressä latasi Pohjola Nordenin edustaja Kirsti Rasehorn.

Kisa oli melko tasaväkinen ja jännitys voittajasta säilyi viimeiseen kysymykseen saakka.
Kaikki osallistujat kukitettiin kiitoksena osallistumisesta.

Voittoisa joukkue oli KSL:n joukkue,
jossa kilpailivat Tuuli Mikkonen, Santeri Kallio ja Saku Nikkarikoski. Palkinnoksi he saivat Vaasa-Uumaja-risteilyn yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.
Palkintoa luovuttamassa Pohjola Nordenin edustaja Sonja Remell.

Voittajatiimin hymyt :) Vasemmalta Santeri, Tuuli ja Saku.

Tässä vielä kaikki kisaan osallistuneet. Tämä oli myös uusi tapa tehdä lukioiden ja kansalaisjärjestön välistä yhteistyötä, jospa voimme toteuttaa tämän myös ensi lukuvuonna.

Kielten merkitys ja kansainvälisyys työelämässä - paneelikeskustelu

 Kokkolan suomalaisella lukiolla järjestettiin 15.4. KOSEKin yrittäjyyskasvatuksen organisoima paneelikeskustelu teemalla kielten ja kansainvälisyyden merkitys nykyhetken ja tulevaisuuden työelämässä.

Paneelin idea sai alkunsa lukion kieltenopettajien tarpeesta: opettajat halusivat tuoda opiskelijoille esiin kielitaidon käytännön tärkeyttä ja vahvistaa opiskelijoiden innostusta ja motivaatiota kielten opiskeluun. Tärkeänä pidettiin myös nuorten ymmärryksen kasvattamista siitä, kuinka kansainvälinen ja vientipainotteinen Kokkola on alueena ja työelämältään.

Kokemuksia ja näkemyksiä kielitaidon roolista työelämässä jakoivat työelämän edustajat vasemmalta Matthew Mendy (Kokkolanseudun kehitys), Tuomas Pasanen (Kongsberg Maritime Finland), Mikko Uusitalo (Bolt Works, Copara Leather Ltd/Agency & Consulting ja VUOTIA) ja Linda Jansson (Arctial-hanke). Oikealla paneelin moderoija, KSL:n opiskelija Päivikki Nokelainen. Keskustelua käytiin monikielisesti – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Paneelissa nostettiin esiin kielitaidon merkitys eri aloilla, niin paikallisesti kuin globaalistikin.

Osallistujina olivat kaikki Kokkolan suomalaisen (KSL) ja ruotsinkielisen lukion (KSG) toisen vuosikurssin opiskelijat. Paneelin moderoi Kokkolan suomalaisen lukion opiskelija Päivikki Nokelainen.

Keskustelijat toivat esille omista koulumuistoistaan sen, että opettajat rohkaisivat vahvasti puhumaan kieltä. Viimeistään työelämään siirtyminen pakottaa käyttämään kieliä. Alueellamme on paljon vientiin painottuvaa teollisuutta ja yrityksiä. Yritysten toimipisteitä voi olla monissa maissa, jolloin esimerkiksi työpalavereissa tai asiakastapaamisissa puhutaan vierasta kieltä. Myös Suomessa työyhteisöt voivat olla hyvin kansainvälisiä, jolloin jo kahvipöytäkeskustelutkin käydään englanniksi. Panelistit totesivat, että minne tahansa menetkin, kieli on avain kaikkeen. Se on avain ymmärtää toista kulttuuria.

Englannin kielestä todettiin, että nykymaailmassa se on lähes tulkoon pakko osata ja muiden kielten osaaminen tulee bonuksena. Useampien kielien hallitseminen madaltaa aina uuden kielen oppimista.

Pilke silmäkulmassa todettiin, että vaikka puhuisit ns. rallienglantia, siitä on kuitenkin se hyöty, että tulet ymmärretyksi.

Panelistit painottivat myös aloittamaan rohkeasti kielen käyttämisen siltä tasolta missä nyt on. Kielitaito tulee ajan mittaan sujuvammaksi, ja sitä paitsi tosi harva puhuu esimerkiksi täydellistä englantia. Paljon tärkeämpää esimerkiksi työn saannin kannalta on hyvä asenne, jolla työhön ja siinä kehittymiseen suhtaudutaan. Keskustelijoille esitettiin kysymys syrjäyttääkö tekoäly kielen oppimisen tarpeen. Näin ei heidän mielestään ainakaan tällä hetkellä ole, vaan tarvitaan kieltä hallitseva ihminen tarkistamaan tekoälyn tuottaman sisällön oikeellisuus. Sen sijaan he kertoivat, että käyttävät tekoälyä työssään apuna lähes päivittäin suunnittelun ja ideoinnin apuvälineenä.

KOSEK ja Kokkolan suomalaine lukio haluavat kiittää paneelin vieraita ja moderoijaa Päivikkiä sekä KSL:n kieltenopettajia yhteistyöstä – upeaa vuoropuhelua, käytännön esimerkkejä ja arvokkaita oivalluksia!

Ilmavoimien Big Band konsertoi

 Saimme kutsun Snellman-salille 8.4. ilmavoimien Big Bandin konserttiin, johon ensimmäisen vuoden opiskelijamme osallistuivat. 

Ilmavoimien Big Band on viihde- ja rytmimusiikkiin erikoistunut Ilmavoimien edustusorkesteri.

Orkesterin kotipaikka on Jyväskylässä ja kokoonpanossa on 20 soittajaa. 

Kapellimestarina toimi Jussi Kosonen.

Lukiolaisille tuotiin esille myös vaihtoehto pyrkiä varusmiessoittokuntaan tai myöhemmin ammattimuusikoksi johonkin sotilassoittokuntaan.

Orkesterin esitykseen oli kutsuttu solisteiksi paikallisia artisteja. Vasemmalta lukien laulusolisti Heidi Saarimäki, kapellimestari Jussi Kosonen, laulusolisti Susanna Starck ja kitaristi Samuli Seppänen.

Kiitokset orkesterille ja konsertin järjestäjille tasokkaasta konserttielämyksestä!

Yhdenvertaisuuspäivä

 Keskiviikkona 2.4. vietimme lukiolla yhdenvertaisuuspäivää. Lukion toimipaikkojen yhdistymisen jälkeen yhdenvertaisuuspäivää on vietetty jo kolmena keväänä peräkkäin, joten siitä on muodostunut jo perinne. Kaksi vuotta sitten teemana oli hyvin värikäs Pride-päivä, viime vuonna vietettiin antirasismipäivää mm. paneelikeskustelun merkeissä ja tänä vuonna yhdenvertaisuuspäivän teemana oli tasa-arvo.

Heti aamusta alkaen opiskelijat saivat vastata heille lähetettyyn tasa-arvovisaan. Visassa he saivat joko veikkaamalla tai tietoa hakemalla pohtia vastauksia erilaisiin tasa-arvotyötä koskeviin kysymyksiin. Visaan tuli runsaasti vastauksia ja kolme parhaiten pärjännyttä ja kaksi arvottua osallistujaa saivat palkinnoksi lahjakortin ja huivin.

Iltapäivällä kokoonnuimme saliin kuuntelemaan Rauhankasvatusinstituutin edustajan Anu Railasto-Moranin luentoa Ecoality-projektista, joka yhdistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteen ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Luentoon sisältyi pelkän puheen lisäksi myös interaktiivisia osuuksia, joissa opiskelijat pääsivät pohtimaan omaa suhtautumistaan ilmastoasioihin. 

Anu Railasto-Moran rauhankasvatusinstituutista.

Ecoality-projektin tavoitteet liittyvät YK:n Agenda2030-tavoitteista etenkin sukupuolten tasa-arvoon ja ilmastotekoihin. Railasto-Moran avasi teemoja mm. kertomalla ilmastonmuutoksen, ihmisten toiminnan ja luonnon keskinäisistä riippuvuuksista. Hän myös avasi hieman tutkimustuloksia nuorten suhtautumisesta ilmastonmuutokseen. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden keskiössä oli mm. se ajatus miten maailman väestöstä rikkaimmat aiheuttavan suurimmat hiilidioksidipäästöt, mutta usein niistä kärsivät eniten köyhimmät. Köyhillä alueilla elävillä on myös usein heikommat edellytykset sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin haittoihin. Haitat myös kohdistuvat eri tavoin eri sukupuoliin.

 Luennolla pohdittiin myös sitä, miten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tärkeimpiä toimia ovat oman kulutuskäyttäytymisen ohella myös muihin ihmisiin, yrityksiin ja päätöksentekoon vaikuttaminen. Luennon jälkeen pidettiin opettajien ja kouluttajien kesken pieni kahvitauko, jonka jälkeen Railasto-Moran ja hänen mukanaan vieraaksi tulleet kaksi korkeakouluharjoittelijaa vetivät opettajille tunnin mittaisen koulutuksen, jossa opettajat pääsivät käytännössä kokeilemaan tunneilla toteutettavia harjoitteita päivän teemaan liittyen. Sieltä saimme paljon ideoita ja valmista materiaalia käytettäväksi opetuksessa. 

Oli todella hienoa saada asiantuntevat vieraat tänne meille Kokkolaan. Vieraatkin kokivat yhteistyömme todella mukavaksi ja mielellään kävivät meille luennoimassa ja meitä kouluttamassa. Kiitos paljon vieraille päivän ohjelmasta!

Vaalipaneeli

 Keskiviikkona 2.4. lukiolla järjestettiin vaalipaneeli, johon oli kutsuttu eri puolueiden nuoria ehdokkaita. Opiskelijat saivat etukäteen ehdottaa kysymyksiä, joiden pohjalta valittiin keskusteluun neljä pääteemaa. Panelistit oli arvottu pareittain keskustelemaan valitusta aiheesta, kumpikin sain 1 min puheaikaa yhtä kysymystä kohden. Lopuksi vieraat saivat vielä kommentoida haluamastaan aiheesta ja opponoida muiden puheenvuoroja. Seuraavana päivänä 3.4. lukiolla järjestettiin opiskelijakunnan hallituksen toimesta varjovaalit.

Panelistit olivat Siiri Elfving RKP, Juuso Tuohisto-Kokko SDP, Samu Salmenaho PS, 

Oliver Pietilä Kesk., Joona Lehtimäki KOK, Eemeli Vuollo KD, 

Julia Händelin VAS ja Mikko Malm Vihr.

Paneelin juonsivat Noora Pökkä ja Aapo Martikainen.

Keskustelemassa Oliver ja Joona

Panelisteille esitettiin kysymyksiä seuraavista pääteemoista:

1. Ympäristö ja kestävä kehitys

2. Työllisyys ja talous

3. Koulutus ja nuoriso

4. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Tässä mielipiteitänsä esittämässä Juuso ja Eemeli.

Panelisteilta kysyttiin mm. kuinka voimme edistää kiertotaloutta ja jätteiden vähentämistä sekä miten luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon, kun alueelle rakennetaan uusia yrityksiä ja tuotantolaitoksia.

Tässä panelistit Siiri ja Samu.

Panelistit joutuivat myös pohtimaan miten voidaan tasapainottaa talouskasvua ja sosiaalista kestävyyttä tai miten parannetaan maaseutukylien houkuttavuutta.

Julia ja Mikko esittämässä omat kantansa.

Koulussa kun oltiin niin koulutus ja nuorison asiat puhuttivat. Panelisteilta kysyttiin millä toimilla voidaan parantaa koulujen laatua ja oppimistuloksia. Lisäksi tiedusteltiin miten terveyttä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta voidaan tukea koulussa ja sen ulkopuolella.

Business ja Economics opintojakson toteutus yhteistyöprojektina KOSEK Oy:n ja Centria AMK:n kanssa

 

Kokkolan kaupunki ja Kokkolanseudun kehitys KOSEK järjestivät yhteisen opintojakson Centria-ammattikorkeakoulun ja Kokkolan suomalaisen lukion kanssa. Ammattikorkeakoulun ja lukion opiskelijoille räätälöity kokonaisuus yhdisti Centrian Customer Experience Management -kurssin ja KSL:n vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvan Business and Economics -opintojakson. Yhteinen kokonaisuus tarjosi opiskelijoille monialaisen ja käytännönläheisen oppimiskokemuksen.

Centria AMK:n ja Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijoista muodostetut tiimit esittelivät visionsa Kokkola-salissa järjestetyssä pitchaus-tilaisuudessa.

Opintojen keskeisenä kehittämistehtävänä toimi Kokkolan kaupungilta saatu toimeksianto Raatihuoneen tulevaisuuden käyttömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Opiskelijat laativat historialliselle Raatihuoneelle käyttö- ja palvelukonseptisuunnitelman.

Molempien oppilaitosten opiskelijat kokoontuivat yhteen ideoimaan projektitehtävää.
Työskentelyssä opittiin myös tiimityöskentelyn taitoja ja kommunikoitiin englanniksi.

Useamman tiimin esityksessä tuotiin esille monipuolinen tilojen hyödyntäminen.

Opintojakson opettajina toimivat Centrian Ann-Christine Johnsson sekä KSL:n Anniina Koskiniemi ja Janne Klemola. Kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden syventyä asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen, strategiseen ajatteluun sekä kehittää esiintymis- ja vuorovaikutustaitojaan.

Muut ryhmät ja opettajat seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Myös KOSEK osallistui opintojakson toteutukseen. Yhtenä osuutena oli KSL:n opiskelijoille toteutettu kolmen oppitunnin sarja, jossa käsiteltiin liiketoiminnan kehittämistä, strategiaa ja asiakasymmärrystä. Luennoilla vieraili lohtajalainen MÖ Foods Oy:n Annamari Jukkola, joka esitteli yrityksen strategisia valintoja ja liiketoimintamallia. Opiskelijat pääsivät analysoimaan MÖ Foodsin strategiaa ja pohtimaan sen kehittämismahdollisuuksia.

Asiantuntija Sari Yli-Hukka KOSEK:lta alusti lukion opiskelijoille muun muassa asiakaskokemuksesta ja asiakasymmärryksestä liiketoiminnan kehittämisessä.

MÖ Foods Oy:n Annamari Jukkola kertoi yrityksestä, sen arvoista ja liiketoimintamallista.

Tarjolla oli myös Mö:n tuotteiden maistiaisia. 

Raatihuoneeseen opiskelijat tutustuivat K.H.Renlundin museon kulttuuriympäristöamanuenssi Jouni Mustosen johdolla. Mustonen syvensi opiskelijoiden ymmärrystä Raatihuoneen historiasta ja kohteen käyttötarkoituksesta, antaen ajatuksia tulevaisuuden käyttö- ja palvelukonseptin kehittämiseen.
Työskentely jatkui pienryhmissä. Ryhmät esittelivät ideoitaan Kokkola-salissa perjantaina 21.3.2025. ”Opiskelijoiden esittelemistä ideoista heijastuivat historialliset painopisteet. Työryhmät olivat onnistuneesti poimineet suunnitelmiinsa kiinteistön arvolle luonteenomaisia elementtejä”, totesi kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Terho Taarna.

Esitysten jälkeen puheenvuoron käytti Keskipohjanmaa-lehden toimittaja Anni Saari, kuvassa oikealla. Hän oli positiivisesti yllättynyt esitysten tasosta ja ideoista. Hän kehui kaikkien huolellista paneutumista asiaan ja toivoi tietysti, että jokin ideoista päätyisi toteutettavaksi. Myös raatiin kuuluneet Terho Taarna ja Jouni Mustonen olivat mielissään ideoista ja totesivat tiimit niin tasaväkisiksi, että kaikki ovat voittajia. Vasemmalta lukien opettajat Anniina Koskiniemi ja Janne Klemola, KSL, Sari Yli-Hukka, KOSEK ja Ann-Christine Johnsson, Centria AMK.

Yhteisesti toteutettu opintojakso osoitti onnistuneesti, kuinka eri koulutusasteet ja opettajat voivat tehdä yhteistyötä monialaisessa ympäristössä ja yhteistyössä julkisen organisaation kanssa. Kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella englanninkielistä pienryhmätyöskentelyä ja soveltaa oppimaansa todelliseen kehittämiskohteeseen. Opintojakson lopputuloksena syntyneet ideat tarjoavat Kokkolan kaupungille arvokasta pohdintamateriaalia Raatihuoneen tulevaisuuden suunnitteluun.