perjantai 10. tammikuuta 2025

Jatko-opintopäivä 8.1.2025

 
Tapahtuman avausluennon pitäjä Mikko Kalliola.
Lukiolaisen kuusi kuolemansyntiä - 
Tulevaisuustaidot, joita ei koulumenestyksellä mitata.

Kasvumarkkinointitoimisto Aava & Bang Oy:n ja Markkinointitoimisto Kalliola La Land Oy perustaja ja taiteellinen johtaja Mikko Kalliola aloittaa esityksensä pyytämällä viittaamaan, jos omistaa pankissa olevan tilin. Samalla Kalliola kertoo, miten viitataan oikeaoppisesti: ”Viittaaminen lähtee kainalosta.” Tilin omistaminen taas kertoo siitä, että tilinomistajat kuuluvat maailmassa seitsemään prosenttiin eli rikkaimpaan eliittiin.


Kalliola tuli koulullemme kertomaan opiskelijoillemme lukiolaisen kuudesta kuolemansynnistä eli 

tulevaisuustaidoista, joita ei koulumenestyksellä mitata. Kalliola kertoo lukuisia konkreettisia esimerkkejä, joilla hän havainnollistaa ajatuksiaan. Kalliola haluaa muistuttaa nuoria, että tulokset ovat seurausta tekemisestä, niin opinnoissa, yritysmaailmassa kuin punttisalillakin. Lukio antaa hyvän sivistyksen kenelle tahansa. Kalliola kertoo omasta kokemuksestaan, miten lukio-opinnot ovat olleet hyödyksi. Elämässä ja yrityksissä päätökset on hyvä tehdä sillä perusteella, mikä on oikein. 


Mikko Kalliola mukaan tärkeimpiä tulevaisuustaitoja voi myös harjoitella. Tässä ne ovat:

  1. Älä anna muiden määritellä sinua, esimerkiksi että on kielellisesti tai matemaattisesti lahjakas tai on motorisesti huono. Muiden uskominen voi olla vahingollista.
  2. Anna auttaa, kukaan ei selviä ilman muiden apua.
  3. Seikkaile, jos ei tiedä mitä haluaa - riko tietoisesti arkirutiineja, juttele ventovieraalle tai tee jotain erilaista ruokaa, uskalla tehdä sellaista mitä et haluaisi tai uskoisi tekeväsi, siten selviää mistä oikeasti pidät.
  4. Älä hukkaa uteliaisuutta - kirjoja luetaan siksi, että ne auttaa paossa arkirutiineista. Oppiakseen uusia asioita pitää myöntää ettei ole vielä valmis. Jos haluaa oppia jotakin, avaa itselleen mahdollisuuden oppia kun ajattelee näin. Uteliaisuus auttaa oppimisessa ja ylläpitää sitä. Uusien asioiden oppimisessa pitää ensin hyväksyä, että on aluksi aivan huono.
  5. Ole herkkä - empatia on ihmisen kykyä samaistua toiseen. Empatiataito on ihmisten supervoima. Herkkyyden avulla voimme ymmärtää toisia ihmisiä. Tätä empatiataitoa voi harjoitella, esimerkiksi juttelemalla koiralle, kasveille, muille ihmisille.  Mikko Kalliola muistuttaa, että ”elämme uskomattoman kauniissa maailmankaikkeudessa” ja jos emme kuuntele muita, voi työmme tehdä robotit. 
Mikko avasi asioita konkreeteilla esimerkeillä.

6. Vastuu - Aristoteleen hallinnan kehä - ulkokehällä on asioita, joihin et voi vaikuttaa etkä hallita - keskikehällä on asioita, joihin voit vaikuttaa, mutta et voi hallita - ja sisimmällä on asiat, joita voit myös hallita. Vain itseään voi hallita - kehät kuvastavat energianmäärää, joka kuluu asioiden pohtimiseen - asiat, joihin ei voi vaikuttaa ja hallita, vievät meiltä energiaa - siispä vain oman mielenhallinnan myötä voi saavuttaa haluamiaan asioita.

Mikko Kalliolan vierailu oli osa lukiomme jatko-opintopäivää, jolloin opiskelijamme suuntautuivat päivän ajaksi tulevaisuuden pohtimiseen. Yhteisen luennon jälkeen päivän ohjelma jatkui eri korkea-asteen opintoalojen esittelyillä. Lukiolaiset olivat etukäteen ilmoittautuneet etukäteen kolmeen eniten itseä kiinnostavaan esittelyyn, joita saapuivat pitämään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret. He esittäytyvät seuraavissa kuvissa:


Vasemmalta Aino Haasala ja Alisa Väisänen (prosessitekniikka), Ella Järvi (yhteiskutien kestävä kehitys) ja Verna Värinen (kauppatieteet).

Vasemmalta Veera Mäkelä (viestintätieteet), Anniina Norrena (journalistiikka) ja Anni Särkelä (kemia).

Vasemmalta Minna Tavilehto (historia), Fanni Qvintus (kemiantekniikka), Aslak Vainio (tietotekniikka), Annukka Lundberg (historia) ja Emma Lukkarila (historia).

Juuso Mantila (psykologia) ja Senja Rintala (eläinlääketiede).

Vasemmalta Leena Mankki (liikuntatieteet), Kerttu Kovtoun (yhteiskuntatieteet) ja Juuso Erkkilä (tietojohtaminen ja DI)

Vasemmalta Matleena Parpala (maa- ja metsätaloustieteet), matemaattisten aineiden lehtorimme Janne Yli-Länttä, Arttu Myllylä (maantiede) ja Friida Isoaho (ympäristö-, energia- ja biotekniikka).

Sairaanhoidon opiskelijat Netta Kangasjärvelä ja Sylvia Halkola yhdessä biologian ja maantieteen lehtorimme Tuula Heikkilän kanssa.

Psykologian ja uskonnon lehtorimme Pirjo Alatuvan (keskellä) ympäröiminä vasemmalta istumassa Juuso Mantila (psykologia), Nelli Vähäkangas (psykologia), Reetta Puolitaival (biologia) ja Topias Paananen (psykologia).

Vasemmalta Maria Ritola, Minttu Pihlas ja Aku Koivumäki.

Roosa Ylinampa (vieraat kielet), Karo Soranko (konetekniikka) ja Aslak Vainio (tietotekniikka).

Väliajoilla kahvikupposen äärellä oli kiva vaihtaa kuulumisia entisten opettajien ja myös opiskelutoverien kesken. Vuoden kuluttua näissä merkeissä jälleen kohtaamme 😊
Kiitos kaikille päivän esiintyjille!


keskiviikko 18. joulukuuta 2024

Miten meihin vaikutetaan kuluttajina?

Maijastiina Jokitalo, koulutus- ja yhteyspäällikkö, KTT | HHJ PJ Pohjanmaan kauppakamarilta vieraili psykologian kertauskursseilla 12.12.-24. Hän kertoi väitöskirjansa pohjalta kuluttajakäyttäytymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten kulutuskäyttäytymiseen voidaan yrittää vaikuttaa.
 

Tässä muutamia poimintoja hänen luennostaan. Iso osa päivittäisistä valinnoistamme tapahtuu ilman tietoista ajattelua, automaattisesti. Yritykset, jotka haluavat saada meidät ostamaan ja kuluttamaan heidän tarjoamiaan tuotteita pohtivat ja yrittävät löytää keinoja, joilla meidän kulutuspolku saataisiin mahdollisimman vaivattomaksi ja helpoksi. Kuluttajalle pyritään saamaan hyvä ”fiilis” ostamastaan tuotteesta, jotta hän ostaisi sitä jatkossakin ja suosittelisi sitä myös kavereilleen. Tutkimuksen mukaan kuluttaja ei halua ”pähkäillä” liian vaikeita.

Nudging tarkoittaa toimintaa, jossa kuluttajaa tuupataan ja tönitään hienovaraisesti oikeaan suuntaan. Kuluttajalla on mahdollisuus oivaltaa ja tehdä parempia valintoja. Olennaista kuluttajan tuuppauksessa on, ettei ihmisen vapautta rajoiteta, vaan hänelle jätetään mahdollisuus valita myös ”huonompi ”vaihtoehto. Esim. salaattipöytä ja hedelmät laitetaan lounaalla linjaston alkupäähän, jolloin ruokailija todennäköisemmin täyttää lautasensa näillä terveellisillä vaihtoehdoilla tai kestävän muodin osaston sijoittaminen helposti löydettävän paikkaan tavaratalossa.

Jotta kuluttaja pystyy tekemään oikeita valintoja, pitää hänen ensin ymmärtää omaa käyttäytymistään ja huomata, kuinka ulkoisilla vihjeillä on todellisuudessa suuri vaikutus hänen tekemiin valintoihin ja sen kulutukseen.

Tulevan kuluttajan leimaava piirre on vastuullisuuden lisääntyminen. Hänelle tärkeää ovat arvopäämäärät ja näkemyksellisyys ohjaa hänen valintojaan.  Hän rakentaa sosiaalista identiteettiään ja haluaa ilmaista sitä. Tästä seuraa kollektiivisen kuluttamisen lisääntyminen. Kollektiivinen kuluttaminen tarkoittaa kulutustapaa, jossa yksilöt jakavat, lainaavat, vuokraavat tai kierrättävät tavaroita ja palveluita sen sijaan, että omistaisivat niitä itse. Tämä kulutustapa lisää yhteisöllisyyttä ja resurssien tehokasta käyttöä vähentäen samalla ympäristövaikutuksia.  

Kulutus tarkoittaa yhä enemmän konkreettisten tarpeiden tyydyttämisen lisäksi hedonistisia eli mielihyvään liittyviä tavoitteita. Maya Angeloua lainaten ” Ihmiset unohtavat, mitä olet tehnyt tai sanonut, mutta he eivät koskaan unohda sitä, mitä olet saanut heidät tuntemaan.”

- Pirjo Alatupa, psykologian ja uskonnon lehtori

Tässä vielä opiskelijoiden kommentteja Maijastiinan luennon jälkeen:

”Laittoi pohtimaan omaa urasuuntautumista ja kiinnostus heräsi kauppatieteisiin ja kulutuskäyttäytymisentutkimiseen. Toivoa loi Maijastiinan kertoma omasta elämästään ja siitä, miten vaikeistakin tilanteista voi nousta ja saavuttaa suuria asioita.”

”Minulle tuli tavallaan ihan uutena tietona miten paljon ihmisiä ohjataan ostamaan kaikkea ja miten sen itsekin heti huomasi, kun lähti ajattelemaan omaa kuluttamistani.”

”Avasi markkinointia ja myyntiä juuri psykologian näkökulmasta ja oli erittäin mieltä avaava ja opettava.”

”Varmaan tulee jatkossa enemmän tietoiseksi ostotilanteessa että miksi valitsee juuri sen tietyn tuotteen”

”Heti alkoi kiinnostamaan tutkia kaupassa käydessä esim. Prisman tapoja houkutella ja "tökkiä" asiakasta erilaisiin päätöksiin. Jatkossa myös tutkin tarkemmin kaupan "kyykkyviini-hyllyjä" ja koko kaupan layoutteja tuotteiden kanssa.”

 ”Miettii ehkä enemmän sitä että tarvitseeko oikeasti jonkun tuotteen vai onko se vaan semmoinen hetken mielijohde.”



Syksyn itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla

Itsenäisyys-ja ylioppilasjuhlaa vietettiin 5.12. Juhla oli yhteinen Kokkolan suomalaisen lukion ja aikuislukion uusille ylioppilaille, joita tällä kertaa lakitettiin yhteensä 30.


Juhla alkoi Suomen lipun saapumisella. Lippuvartiossa Vilma Ylikorpi, Elias Salo ja Martti Torvikoski.

Juhlassa kuultiin opiskelijoiden esittämänä Finlandia.

Minttu Hylkilä, Olivia Pietilä, Siiri Karjalainen ja Alina Mäki-Leppilampi, laulu, 
Joona Lehtimäki, kitara, Tuukka Patokoski, basso


Juhlapuhujana oli Keski-Pohjanmaan liikunnan aluejohtaja Kalle Lassila. Puheessaan Kalle muun muassa kehotti uusia ylioppilaita pysähtymään nauttimaan saavutuksestaan. Kannattaa iloita tästä hetkestä ja juhlia valmistumista yhdessä perheenjäsenten ja ystävien kanssa. Juhlinnan jälkeen on aika katsoa luottavaisesti elämässä eteenpäin. Ihmisellä tulee olla unelmia ja haaveita, ne ovat liikkeelle paneva voima ja motivoivat opiskelussa ja työn tekemisessä.


Rehtori Markku Anttila

Ohessa ote rehtorin puheesta:

"Juhlimme tänään 107-vuotiasta suomea - kuudentena päivänä joulukuuta 1917 suomen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen. Tuosta päivästä vakiintui sittemmin suomen itsenäisyyspäivä.

Meillä on vielä tänä päivänäkin kiittäminen kaikkia niitä, jotka ovat antaneet osan nuoruudestaan tai elämästään puolustaessaan Suomea. Emme ole kuitenkaan pelkästään puolustaneet Suomea. Olemme myös rakentaneet maatamme vuosien saatossa. Tuon työn tuloksena suomesta on kehittynyt yksi menestyneimmistä hyvinvointivaltioista. Tuo työ mahdollistaa, että saamme elää tänään suomessa vapaana ja turvallisessa maassa – meillä on terveydenhoito, voimme tehdä työtä ja opiskella – ja pitää huolta lähimmäisistämme ja toisistamme.

Lukiot ovat ottaneet tavakseen juhlia syksyn ylioppilaita itsenäisyysjuhlallisuuksien yhteydessä. Se on hieno ja kaunis tapa kunnioittaa uusia ylioppilaita. Meillä on ilo juhlistaa tänään 24 Kokkolan suomalaisen lukion ja 6 Kokkolan aikuislukion uutta ylioppilasta.

Ylioppilastutkinnon syntymävuotena pidetään vuotta 1853 – siitä tulee tänä vuonna yli 180 vuotta. Alkujaan tutkinnon kokeet olivat suullisia. Kokeet muuttuivat kirjallisiksi vuonna 1919. Tänään kaikki kokeet ovat digitaalisia.

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset saapuivat joitakin viikkoja sitten. Tulosten saavuttua olimme lukiolla vilpittömän iloisia onnistumisistanne – haluamme onnitella teitä tänään ja tuntuu hyvältä saada jakaa tämä päivä kanssanne."


Koulun bändi ja lauluryhmä esittivät Vartiaisen ja Immosen säveltämän ja Mariskan sanoittaman kappaleen Missä muruseni on. Minttu Hylkilä, Olivia Pietilä, Siiri Karjalainen, Alina Mäki-Leppilampi, Emilia Jääskä, Emma Peltola, laulu, Siiri Lapinoja, koskettimet, Siiri Saarikettu, kitara, Joona Lehtimäki, kitara, Tuukka Patokoski, basso, Kristian Koskinen, rummut.


Ylioppilaan puheenvuoron piti ammattilukion ylioppilas Neea Korkeaniemi.

Seuraavassa Neean puhe:

 "Tänään olemme yhdessä kokoontuneet juhlistamaan saavutettua etappia elämässä, joka kuitenkin samalta on kaiken alku. Tämä hetki on täynnä kiitollisuutta ja odotuksia tulevasta, mutta samalla huokaus helpotuksesta.
Katsoessani taaksepäin lukion ja ammattikoulun aloittamiseen, muistan jännityksen. Muistan ajatuksen siitä, että mitähän tästä tulee. Muistan ajatukset unelmista jo pitkällekin tulevaisuuteen. Monenlaisia muistoja on ehtinyt syntyä näiden kolmen ja puolen vuoden aikana. Lukio- ja ammattikouluaika ei ollut ehkä sitä, mitä kuvittelin sen otevan, mutta ainakin se kasvatti periksiantamattomuutta ja paineensietokykyä. Olen oppinut, että epäonnistuminen on osa oppimista, mutta sinnikkyys vie jo pitkälle. Yritän edelleen uskotella itselleni, että täydellisyyteen pyrkiminen on mahdotonta ja parhaansa tekeminen todella riittää. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat tosin karisseet tuntemattomiin, mutta nykyhetkeen keskittyminen antaa mahdollisuuden nauttia tästä hetkestä, kun saamme vihdoin
painaa valkotakit päähämme kovan työn tuloksena.

Jokainen takaisku, huolenaihe ja opiskeltaessa valvottu yö on muovannut minua siihen, kuka olen tänään. Lukioaika oli kuin vuoristorata, jonka vauhti välillä hirvitti. Loputta kuitenkin ainoa asia, mitä muuttaisin olisi se, että olisin antanut itselleni armollisuutta lukion, ammattikoulun, töiden ja kilpaharrastuksen keskellä. Kuten kirjailija ja merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth julisti: "Ei ole hyvä tehdä liian paljon työtä. Täytyy myöskin laiskotella välistä, välistä huvitella" Koulun ja muun elämän vaikeasta tasapainottelusta huolimatta, saan tänään juhlistaa
meitä, tässä salissa valmistuneita ylioppilaita.

Valkea lakki ja lukion päättötodistus säteilevät ylpeyttä ja saavutuksia, mutta ovat ennen kaikkea lupaus siitä, että sitoudumme käyttämään saamaamme tietoa ja rohkeutta paremman huomisen luomiseksi. Sellaisen huomisen, jossa jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja löytää paikkansa maailmassa. Sellaisen huomisen, jossa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät ole pelkkiä tavoitteita, vaan oletus.

Monen meistä katse on varmasti kääntynyt vahvasti tulevaisuutta kohti. Osalla edessään on välivuosi, osalla opiskelut. Osa taas ei tiedä suunnitelmistaan talvea pidemmälle. Päädymme mihin tahansa, jokainen voi olla ylpeä jo kuljetusta matkasta, joka on tuonut meidät tähän pisteeseen.

Kiitos koulumme rehtorit ja opettajat, jotka olette opastaneet ja neuvoneet meitä läpi lukioajan. Olette opettaneet meille oppiaineiden lisäksi inhimillisyyttä ja uskoneet meihin, kun emme itse siihen ote pystyneet. Kiitos vanhemmat, huoltajat ja läheiset. Kiitos siitä, että olette tukeneet meitä ja
huolehtineet palautumisestamme koulumaailman ulkopuolella, vaikka koulustressi olisikin seurannut kotiin. Suuri kiitos kuuluu teille, sillä ilman teitä, me ylioppilaat emme olisi täällä tänään.
Kiitos rakkaat kanssaylioppilaat. Olemme puskeneet läpi myrskyn päästäksemme tähän pisteeseen - kantamaan ylioppilaslakkia. Olkaamme erityisen ylpeitä itsestämme ja juhlistakaamme toisiamme. Sen olemme ansainneet juhlapäivänämme.
Meillä on nyt hallussamme arvokasta tietoa, rohkeutta sekä unelmia. Nyt on aika astua eteenpäin ja todella tehdä huomisesta juuri sellainen kuin haluamme sen olevan!"

Abiturientit Olivia Pietilä väistyvänä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja Joona Lehtimäki luovuttivat veteraanijärjestöjen Vapauden viestikapulan, jonka vastaanottivat toisen vuosikurssin opiskelijat, uusi opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Pinja Haka ja Noora Pökkä. 


Juuri lakitetut uudet ylioppilaat, paljon onnea!


Onnea 107-vuotiaalle Suomelle ja kaikille uusille ylioppilaille!




maanantai 9. joulukuuta 2024

Abien kulttuurimatka Helsinkiin

 Joulukuun 3. ja 4. päivä ryhmä abeja yhdessä historian ja yhteiskuntaopin sekä kuvataiteen opettajien kanssa matkasivat junalla pääkaupunkiin tutustumaan kulttuurikohteisiin. Vierailukohteina olivat eduskuntatalo, Uspenskin katedraali, Ateneum, Kiasma ja tuomiokirkko. Seuraavassa abiturientti Kristian Koskisen kertomus matkasta.

"Päivä alkoi aikaisin aamulla kello viiden maissa. Kaikki olivat jaksaneet silti nousta ajoissa, eikä kukaan jäänyt laiturille. Vaihdoimme junaa Seinäjoella ja jatkoimme Helsinkiin, jossa hiukan sateinen aamu tervehti meitä. Jotkut suuntasivat kaupungille aterioimaan, itse jäin asemalle R-Kioskilta ostettujen kolmioleipien kanssa. 

Kokoonnuimme eduskuntatalon B-sisäänkäynnin eteen odottamaan vuoroamme vierailla. 

Tässä vaiheessa alkoi sataa kevyesti lunta, jotkut olivat siihen valmistautuneita, jotkut vähän vähemmän. Kohta sentään pääsimme sisälle ja turvatarkastuksen jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, jotka lähtivät parlamentin esittelykierrokselle.

Kiersimme TV-kuvista tuttuja käytäviä ja saimme kuulla talon historiasta ja rakenteellisista yksityiskohdista. 

Kokoomuksen ryhmähuoneessa saimme kuulla kansanedustajien Janne Jukkolan ja Tere Sammallahden kertovan kansanedustajan töistä. Opiskelijat esittivät myös kiperiä kysymyksiä mm. hoitajamitoituksesta ja raskaan liikenteen asemasta. 

Lähdimme seuraamaan eduskunnan täysistuntoa. Kovin moni edustaja ei sattunut olemaan paikalla, hitaampi päivä selvästikin. Puolustusministeri Antti Häkkänen ja kansanedustajat antoivat lausuntoja puolustusvoimien asemasta ja NATO-yhteistyöstä. 


Siirryimme tästä oman ajan jaksolle. Itse menin hotellille ja söin eväitäni, huilaten hetken ennen seuraavaa kokoontumista Kiasmalla. 



Esillä oli kolme näyttelyä, joista kahdesta sai valita, mihin halusi tutustua tarkemmin. Tehtävänä oli valita yksi teos ja eritellä omia tulkintoja ja tuntemuksia siitä. Itse valitsin Linnunradalla -näyttelyn videoteoksen, jossa asetettiin vastakkain Arecibon radioteleskoopin romahtaminen ja kahden henkilön väliset intiimit kirjeet. Teoksen tarkoitus oli kuvastaa nopeaa romahdusta, niin fyysisesti kuin tunteellisesti. 



Toinen päivä alkoi aurinkoisissa mutta kylmissä tunnelmissa. Kokoonnuimme Uspenskin katedraalin pihalle, jossa meitä odotti opetustuokio Suomen ortodoksisen kirkon historiasta, menettelytavoista ja katedraalin yksityiskohdista. 






Meidän ryhmän saatua tietoa kyllikseen, oli aika lähteä kävelykierrokselle, jolla toinen ryhmä oli juuri ollut. Näimme presidentinlinnan, jossa valmistelut linnan juhlia varten olivat täydessä vauhdissa, näimme myös ritarihuoneen. Kävelimme Tuomaan markkinoiden läpi Helsingin tuomiokirkolle. Pääsimme jopa kuulemaan sisällä päivämusiikkia. 



Lopetimme matkan Suomen Pankin edessä. Oli taas oman ajan aika. Erkanimme omille teille. Itse suuntasin takaisin rautatieasemalle, sillä se oli juuri seuraavan kohteen, Ateneumin, vieressä. Street Bar Wurstin artesaani-hot dog oli juuri mitä tarvitsin silloin. 

Ateneumissa saimme taas kierroksen ja opetusta suomalaisesta taidehistoriasta. Kuulimme tarinoita mm. Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin ja Albert Edelfeltin maalauksista. 






Ateneumissa oli myös kehuttu Gothic Modern -näyttely. Se keskittyi 1800-luvun ja 1900-luvun alun taitelijoiden kiinnostukseen ja inspiroitumiseen keskiaikaisesta taiteesta. Siellä oli myös keskiajan ja renessanssiajan taiteilijoiden teoksia. Esittelyssä oli paljon teoksia Gallen-Kallelalta, Edvard Munchilta ja Lucas Cranach vanhemmalta. 


Albert Edelfeltin teos "Pariisin Luxemburgin puistossa".


Reissumme tuli piakkoin loppuun kello neljän maissa. Lähdimme suoralla junalla takaisin Kokkolaa päin. Matka oli kaikin puolin mukava kokemus. Saimme nähdä suurta kaupunkia ja oppia suorastaan kosketusetäisyydeltä. Toivon että näitä mahdollisuuksia riittää myös tuleville opiskelijoille, sillä tätä ei kannata jättää väliin. 

Kristian Koskinen